Aihearkisto: Yhteiskunta

Stadin Aikapankin vuosi 2014

Kirjoittaja: RUBY VAN DER WEKKEN

Viides toimintavuotemme tuli täyteen syksyllä. Kirjoitus kokemuksista ja saavutuksista julkaistiin syntymäpäivänä 3.10.2014.

Vietimme hienot 5-vuotisjuhlat. Tilaisuudessa pidettiin tärkeitä puheenvuoroja, jotka koskivat aikapankkien haasteita sekä sosiaalisia ja ekologisia vaikutusmahdollisuuksia. Seinälle teimme paikalla olleiden juhlijoiden vaihtojen verkoston. Se antoi hyvän kuvan tasa-arvoisista suhteistamme ja pistää miettimään, miltä kuva voisi näyttää koko aikapankin osalta, ja miltä kuva kokonaisuudessaan voisi näyttää! Juhlia varten koostetusta albumista oli luettavissa monta tovitarinaa. Illan musiikkiesitys alkoi mielenkiintoisesti kaivostoimintaa koskevalla laululla, joka käsitteli erilaista talousnäkökulmaa, mitä aikapankkikin edustaa ja haluaa edistää.

Saimme tänä vuonna myös uuden paikan jäsentapaamisille. Syksyllä perustettu Kammari on kulttuurinen tila, jota käyttävät erilaiset kollektiivit. Yksi tärkeä periaate Kammarissa on se, että sitä käyttävät yhteisöt huolehtivat ja vastaavat siitä yhdessä. Se ei ole vain hyödyke, jonka saa käyttöönsä maksamalla vuokraa.  Kaikki Kammaria käyttävät saavat osallistua päätöksentekoon koskien sen toimintaa ja tila muotoutuu yhteisöjensä mukana.  Pidimme siellä neljä jäsentapaamista joka kuukauden lopussa, synttärijuhlan suunnittelupalaverit sekä aikapankkipelin suunnitteluiltapäivän. Annoimme oman panoksemme Kammarin toimintaan valmistamalla ruokaa ja leivonnaisia paikan päällä myytäväksi.

Uusi vuosi aloitetaan kahdella tärkeällä tapahtumalla:

Stadin Aikapankin ja Helsingin kaupungin seminaari pidetään 15.1.2015 klo 11-14 Kansalaisinfossa. Lähetimme kutsun kaikille Helsingin kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsenille. Alustusten jälkeen pidetään kaksiosainen paneelikeskustelu.

Tervetuloa kuuntelemaan ja osallistumaan keskusteluun!

Aika parantaa -verkosto järjestää 21.1. Välittämisen rakenteet -seminaarin tovituen merkityksestä ja mahdollisuuksista. Seminaarin yhtenä teemana on aikapankin ja tovituen potentiaali ja hyödyntämismahdollisuudet sosiaali- ja terveysalalla. Lisätietoja ja ilmoittautumislomake.

Molempien seminaarien tarkoituksena on tuoda esiin aikapankin potentiaali eri toimijoiden kanssa. On hyvä keskustella uudenlaisesta taloudesta sekä vaihtoehtoisesta verotusmallista. Kuten todettu, poliitikoille ja muille kaupungin edustajille täytyy kertoa uudestaan ja uudestaan, että aikapankki on mahdollisuus!

Stadin Aikapankin vaihtojen verkosto

Stadin Aikapankin vaihtojen verkosto

Mainokset

Stadin aikapankin vuosi 2013

Kirjoittaja: RUBY VAN DER WEKKEN

19.5. pidetyssä jäsentapaamisessa viimeistelimme Stadin aikapankin ABC:n (http://stadinaikapankki.wordpress.com/abc/) aiemmin työstämiemme arvojen ja sisäisen aikaveron toimintaperiaatteiden mukaisesti. Niiden mukaisesti määrittelimme, että Stadin aikapankin tavoitteena on ”edistää ihmisten keskinäistä avunantoa ja sitä kautta kehittää kulttuuria yhteisöllisempään suuntaan. STAP vahvistaa sosiaalisesti ja ekologisesti oikeudenmukaista paikallistaloutta, jossa jokaisella ihmisellä on yhtäläinen arvo ja osallistumisen mahdollisuudet.”.

ABC:mme oli juuri valmistunut kun kuulimme Ylen uutisista 17.6., että veroviranomaiset valmistelevat pian julkaistavaa ohjeistusta aikapankeista Suomessa. Oltuamme yhteydessä Verohallintoon saimme ohjeistuksen raakaversion luettavaksi 6.8. Tämän jälkeen määrittelimme 11.8. tapaamisessa yhteisen linjan aikapankkitoiminnan verotukseen, jonka pohjalta julkaisimme tiedotteen 23.9., sekä kommenttimme ja muutosehdotuksemme ohjeistuksesta veroviranomaisille 27.9. (http://stadinaikapankki.wordpress.com/stadin-aikapankin-kannanotto-aikapankkien-verotuksesta/).

Verottajan julkaistua lopullisen version aikapankkien verotuksen ohjeistuksesta kehitimme Stadin aikapankin yhä voimassa olevan esityksen kahden vuoden euroverottomasta koeajasta aikapankeille, jonka aikana voidaan tutkia ja arvioida aikapankkien yhteiskunnallisia vaikutuksia ja muita näkökulmia. (16.12: http://stadinaikapankki.wordpress.com/stadin-aikapankin-kannanotto-aikapankkien-verotuksesta/selvitysaika-aikapankkitoiminnalle/). Haluamme näitä kysymyksiä selvittää joka tapauksessa julkisen ja jäsenkeskustelujen sekä tutkimuksen kautta. Kaikki halukkaat ovat tervetulleita osallistumaan!

Stadin aikapankki seisoo ylpeänä pää pystyssä. Joskin vaihtojen määrä hiipui jonkin verran loppuvuodesta verottajan ohjeistuksen luoman epävarmuuden vuoksi, voimme silti todeta 2740 tapahtuneen vaihdon ja 7701 tovin myötä vuoden olleen aktiivinen.

19.3.2013 pidetyssä jäsentapaamisessa 26 jäsentä vastasi kysymykseen ‘Miksi tarvitaan aikapankkia?’ (http://stadinaikapankki.wordpress.com/tietoja/miksi-tarvitaan-aikapankkia/). Vastauksia läpi lukiessa tulee taas kerran mieleen, että aikapankin tarina on vasta alkanut. Tämä mielessä katseet suuntaavat jo seuraavaan jäsentapaamiseen, jossa agendalla on ei enempää eikä vähempää kuin Stadin aikapankin organisaatio ja päätöksentekoprosessit.

(käännös englannista Pauliina Shilongo)

Verottaja arvostaa aikapankin tuomaa yhteisöllisyyttä

Kirjoittaja: INARI JUNTUMAA

Aikapankkitoiminta on viime aikoina ollut julkisuudessa veroviranomaisten uuden ohjeistuksen vuoksi. Sen mukaan osa aikapankin puitteissa tehtävästä työstä olisi verotettavaa. Osa työstä rajataan ulkopuolelle, mutta ammattimaiseksi työksi verottaja listaa niin laajan joukon toimintaa, että käytännössä aikapankin vaihdoilta putoaa pohja. Henkilökohtaisestikin olen tehnyt vailla aiheeseen liittyvää ammattiosaamista aikapankin kautta palveluja, joita verottaja kuitenkin pitää ammattiosaamisen alaan kuuluvana. Juuri tässä olisi aikapankin arvo: voimme vaihtaa jotakin yleisen elämänkokemuksen ja yleisten taitojen myötä kertynyttä. Jokainen voi vaihtaa jotain; kaikki me osaamme paljonkin kaikenlaista, mistä voi joskus olla ratkaiseva apu jollekulle toiselle.

Verottajan verotuskanta on hämmentävä, sillä se toteaa omassa muistiossaan itsekin, että ”aikapankki voidaan nähdä eräänlaisena yhteisön tukiverkkona silloin kun valtio on joutunut säästötoimien vuoksi karsimaan omaa palvelutarjontaansa” ja että ”aikapankkien mielletään lisäävän solidaarisuutta ja yhteisöllisyyttä käyttäjäyhteisössä”. Edelleen, ”sosiaalisen lisäarvon ja palveluvaihdannan elämyksellisyyden arvoa on vaikea arvioida objektiivisesti, mutta se voi lisätä järjestelmän kiinnostavuutta ja houkuttelevuutta”. Tiiviimmin: aikapankki on suosittu, koska se tuo ns. sosiaalista lisäarvoa ja sen kautta saa apua, kun julkiselta sektorilta ei saa.

Ei tässä kuitenkaan vielä kaikki!

Avun tärkeys korostaa, sillä johan sen verottajakin tietää, että ”nyky-yhteiskunnassa on kuitenkin runsaasti ihmisiä työmarkkinoiden ulkopuolelle, jolloin mahdollisuudet vaihtaa aikaansa ja osaamista työmarkkinoilla rahaksi ovat kaventuneet. Mikäli rahallinen tulo on niukkaa, vaikeutuu palvelujen hankkiminen rahalla. Tällöin syntyy intressi vaihtaa palveluja päittäin ilman rahaa.” Vaikka palveluja ei vaihdeta kahden käyttäjän kesken päittäin vaan sikin sokin järjestelmässä, on verottaja muutoin asian ytimessä. Tästähän aikapankki Iso-Britanniassa sai alkunsa; siellä se on linjattu verovapaaksi.

Entäpä verottajan huoli harmaasta taloudesta? No, itsepähän tuossa toteavat, että ”monet tarjotuista palveluista ovat sellaisia, joita yritysmuotoisessa toiminnassa ei olisi kannattavaa tuottaa.” ”Mitattavaa tai elinkeinotoiminnan muodossa harjoitettua toimintaa ei ole havaittu.” ”Vaihdettujen palvelujen taloudellista merkitystä on kuitenkin pidettävä marginaalisena rahataloudessa vaihdettuihin palveluihin nähden”.

En keksi erityisen kiireellistä lisättävää. Kyllä he sen tietävät. Enää tulisi saada verotusohjesääntö tämän selvityksen kanssa samalle linjalle.

Inhimillinen tuki verolle?!

Kirjoittaja: HANNA KOPPELOMÄKI

Verohallinnon 5.11. julkaisema ohjeistus tulkitsee merkittävän osan aikapankeissa tehtävästä vaihtotoiminnasta veronalaiseksi. Ensitietojen mukaan tämä koskisi myös aikapankkiperiaatteella inhimillistä tukea tarjoavan Aika parantaa -verkoston toimintaa. Verottajan linjaus tuntuu täysin käsittämättömältä.

Aika parantaa -verkosto tarjoaa tovitukea eli matalan kynnyksen keskustelu- ja kuunteluapua aikapankin  toveja vastaan. Konkreettisen tukitoiminnan järjestämisen ohella verkoston tehtävänä on arkipäiväistää jaksamiseen ja mielenterveyteen liittyvää keskustelua ja muistuttaa siitä, että on täysin normaalia tarvita ja pyytää välillä tukea jaksamiseensa – ja voimien palauduttua olla valmiina tarjoamaan omien kykyjen mukaista apua muille.

Pelottaa ajatella, että tällainen uudenlaista kulttuuria edustava omaehtoisen auttamisen ja vertaistuen muoto tyrehtyisi siihen, että ihmiset eivät veroseuraamusten ja turhan byrokratian pelossa uskalla enää tarjota tai pyytää tukea aikapankin kautta. Siihen, mikä olisi inhimillisen tuen ”käypä arvo”, ei verottajakaan ole osannut vastata.

Elämme kummallisen kaksinaismoralistisessa yhteiskunnassa. Yhtäältä peräänkuulutetaan keinoja osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi – mutta annas olla kun kansalaiset kehittävät jotain omaehtoista ja toimivaa, niin äkkiä suitset suuhun. Ja samaan aikaan veroparatiiseissa…

Verottaja vastailee näennäisdemokraattisesti kymmeneksi päiväksi pystytetyllä Kysy aikapankkien verotuksesta -facebooksivustolla tyrmistyneitten ihmisten kysymyksiin tavalla, joka herättää oikeastaan vain uusia ja uusia kysymyksiä. Vastauksissa toistuu jatkuvasti lause, että aikapankkitoiminta ei kuitenkaan ole esimerkiksi harmaan talouden torjunnassa verottajan tärkeysjärjestyksen kärkipäässä.  Ja että verohallinnon tarkoituksena ei ole tulkita ohjetta erityisen tiukasti.  Myös HS:n pääkirjoituksessa 7.11. viitattiin siihen, että ohjeistuksen noudattaminen jää verovelvollisten omantunnon varaan.

Mutta: ainakin tuntemani aikapankkilaiset – ja heitä on paljon – ovat yhteiskunnallisesti vastuuntuntoista porukkaa ja nimenomaan haluavat toimia avoimesti, selkeiden yhteisesti sovittujen järkevien sääntöjen mukaan. Verotuksen periaatteellista tärkeyttä on tuskin kukaan kiistämässä. Mutta koska aikapankit muutenkin toimivat rahatalouden ulkopuolella, miksi vaihtoihin ei voisi kehittää aikaan perustuvaa verotusta?

Haluan uskoa, että terve järki ja inhimillisyys voittavat, ja verottajan ohjeistus kumotaan. Tai ainakin aikapankeille myönnetään niiden ehdottama kahden vuoden verovapaa koeaika toiminnan yhteiskunnallisten hyötyjen selvittämiseksi.

Veroja

Kirjoittaja: ZIA

Stadin aikapankin elokuun jäsentapaamisen aiheena on mm. verotuskysymykset aikapankkitoiminnassa. Verotuksesta tulee lähinnä mieleeni ammattimainen toiminta, työ, jonka tarkoituksena on myydä omaa aikaa ja etenkin ammattitaitoa käypään hintaan. Siihen liittyy moninaisia kuvioita sopimuksineen ja allekirjoituksineen.

En koe aikapankkilaisena vaihdoissa tekeväni ”työtä”, vaan tarjoavani vapaa- ehtoisesti, omalla ajallani, osaamistani, apuani ja tietämystäni. Onko kyse siis palkkatyöstä, kolmannen sektorin työstä vai mistä?

Jos naapuri on leipomassa ja unohtanut ostaa sokeria, enkö voi omasta tahdostani kupillista sitä hänelle antaa? Pitäisikö perustaa yritys ja siirtää debitiin kirjanpitoon? Entä jos lahjoitan vaatteitani Pelastusarmeijalle? Nyt menee kyllä turhan monimutkaiseksi…  Myönnän kumminkin, että ottaisin mieluusti myös yrittäjille kuuluvia etuuksia: vähennyksiä, aleja ja poistoja.

Syntyminen maksaa, samoin kuoleminen (paljon enemmän!). Olenko siis ajastani velkaa jollekin, vaikkapa valtiolle? Luulin, että jokaisella on omansa ja että se kuuluu perusoikeuksiin! Se aika siis…

 

Työtäni myyn, en aikaani
– aikaani haluan antaa lahjaksi

Kyllikki Villa

 

Timebanking 2.0

Kirjoittaja: RUBY VAN DER WEKKEN

Between 19-23.6.2013 the second international complementary currency conference took place in The Hague, Holland. These five days (two academic days, one policy makers day, 2 practitioner days), presented a great opportunity to hear from around the world different experiences with regards to different complementary and community currencies (LETS, timebanks, regional currencies, Barter, Brixton pond, Bristol pound, from countries as Argentina, Brasil, Canada, Costa Rica, England, France, Germany, Greece, Holland, Kenya, Korea, Japan, Spain, and the US).

Besides good learning and meeting up with wonderful people engaged in similar endeavours as we are with Timebanking in Finland, the conference created an awareness that in fact we can speak of a global movement focussing on currencies (money is only one form of currency, with the money as debt system as we know it), exchanges, relationships between people and nature.

As one conference participant put forward, this movements believes that the question to the answer of ”What is the future of Community currencies?” is ”Community”, and (whilst the ways to do so can be different) is looking together with other movements towards another possible world. Solidarity was also expressed with colleagues currently on trial and facing a jail sentence in Kenya for having been issuing Bangla- Pesa barter vouchers for local entrepreneurs in Mombasa, Kenya – see the petition initiated in Holland. As the petition reads, “Community and Complementary Currencies (CCCs) are recognized cooperative instruments, used globally by local groups, municipalities and NGOs for social, solidarity, economic and environmental goals.”

The conference was also a great opportunity to at last meet with Tim Jenkins, the developer of the Community Exchange Systems platform also Stadin Aikapankki (Helsinki Timebank) runs on, after 3,5 years of great cooperation. Tim, who has a remarkable personal history as an anti-apartheid activist in South Africa, held a thorough talk at the conference on exchange systems historically, putting to the forefront what a small role in time ’money, as debt’ has had. CES is a mutual credit system, meaning that people trade with each other simply by keeping track of who does or gives what to whom. No money is required and this builds a circle of trust (read more for instance on CES pages or in this article).

With regards to Timebanking and taxes, in Holland I gained more confirmation that it is very important for us to keep up front what the potential of Timebanking is, and can be in the future: both with regards to its objective as set in Helsinki Timebank of enabling mutual assistance between people, and through this a strengthening of communal culture, as well as with regards to the strengthening of a social and ecological just local economy, in which everyone is of equal value and has equal participation possibilities.  We should thus be avoiding that the tax discussion will be leading to a definition of timebanking which only partly reflects our aspirations, and which risks limiting our possibility to use timebanking according to the total of those aspirations in the future. Also, what elsewhere has been happening is good to learn from and keep in mind.

Two further issues were in particular confirmed in Holland with regards to Aikapankki and taxation:

First of all, Timebanks should not be euro taxed. This we already know and firmly believe in, in Finland and in the rest of the world. This being said, different countries have come to different agreements around Timebanking, with the timebanks themselves having different ongoing discussions and negotiations around the issue.  Whilst we generally are told that timebanks are not taxable in for instance the United States, this is not a 100% closed discussion as such. A timebank like the wonderful Dane County Timebank , has been developing a mutual aid network including also a feature as crowdfunding, which also in part is an answer to not all work being able to be done in the timebank.

Timebanks can also be defined by the proposal that after a certain amount of euro’s of exchange, timebank activity is taxable. This is forinstance the agreement in Holland. The plateau is set at 3.000 euro, and after that have to show that no professional work has been done. One hour work is set at 4,5 euro. Stadin Aikapankki has in its ABC , that aikapankki’s working cannot now nor ever be valued in money. Part of the reasoning behind that is that we do not want to be justifying social spending cuts. There are other reasons, like that it goes straight against the core of aikapankki’s principles.

In Britain there is tax exemption for timebanking defined as volunteers work, or charity. Timebanking can in Britain be attached to a generous amount of funding. I listened at the conference to researchers telling about the birth of a “social care industry” in Britain, which not necessarily works, not necessarily realises what people are wanting for, not necessarily is empowering, and which, rather contrary to the spirit of Timebanking, can lead to considerable competition for funds. So, whilst the starting point for sure has been good, the idea that timebankings potential can be better fulfilled via funded projects, not necessarily has turned out to be true. These considerations have also been present in the development of Stadin Aikapankki.

All these agreements and related issues are of course related to a countries history, state and laws. On a European level a lot is happening, and new laws are upcoming.

What I am perhaps mostly trying to convey with these examples, is that the conference brought to the forefront how world wide there is an ongoing search which acknowledges that new ways of doing things, a paradigm shift challenging notions of competition and scarcity is being explored with community currencies including also timebanking – as reflected among other in the discussions of the Commons (see Commons.fi) and Solidarity economy building. And as has been commented to me also in Finland, we might just simply have to understand that existing laws will have to be changed – to be keeping up with reality, we could add.

Secondly, The potential of Complementary community currencies is not strengthened by euro taxation, but by complementary taxes. This is an entire own field of discussion. For instance, at the conference I learned that the Brixton pound can have taxes payed in Brixton pounds, however – Brixton pound taxes are first of all exchanged by a clearing house company into Sterling pound. And that tax money will currently not be reverted back into Brixton pounds to be used in the local economy, due to the contract with the clearing house company, even if that is something Brixton pound movement would certainly want. This is something that is being worked on.

I also took the opportunity to talk more on the issue of Stadin Aikapankki’s internal Timetax , which was developed partly in response to the discussion on aikapankki and taxes, yet also, because of the potential it offers to through the timebank further develop the supporting and building together of common objectives.

It was interesting to hear from Bernard Lietaer on his proposal of the Civics in which citizens pay Civics as a local tax, which is earned by citizens working in different communal projects decided upon democratically, and which as such has resonating elements with Stadin Aikapankki’s ‘Tovivero’ in its democratising of the public sphere. Lietaer was of the opinion that initiatives like these are most worthy of being a given a trial period in a given location, in order to further assess and develop their potential.

Someone commented at the conference that a timetax could be significant for the whole timebank movement, taking timebanking to a next level – innovation if you like. This discussion ofcourse resonates with ideas of co-production and of as Michel Bauwens has described a partnering state, which supports co-production by providing civic infrastructure whilst guaranteeing the basics for all.

Finland’s welfare state’s history, the existing political willingness to be strengthening the cooperative economy, the statement issued in Helsinki’s Global Responsibility Strategy ”In light of social cohesion, citizens selfdetermination, and economic sustainability, the city will be exploring how it can support timebankin’s activities” acknowledging so well the different dimensions to the potential of a community currency as aikapankki – is keeping up faith that conditions in Finland are existing to allow for a progressive development of timebanking in Finnish society, both as an enabler of mutual assistance between people, as a strengthener of civil society, and as a strengthener of a social and ecological just local economy, which has important local, yet also global ramifications. This is what I hope for timebanking in Finland.

 

Kansalaisyhteiskunnan päätöksenteko

Kirjoittaja: INARI JUNTUMAA

Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu verottajan aikeesta linjata, miltä osin aikapankin vaihdot olisivat verotettavia euromääräisesti. Jokaisesta vaihdostahan vähennetään tovimääräinen vero, mutta verohallinto on kiinnostunut vaihtojen arvioimisesta euroissa ja niiden euromääräisestä verottamisesta. Saattaakin olla, että osa vaihdoista tulee verotuksen piiriin, esimerkiksi niiltä osin, kuin toiminnan tarjoaja on elinkeinonharjoittaja. Tässä yhteydessä on tietysti olennaista sekin, että jos samalle henkilölle maksetaan palkkaa ja muita etuuksia yhteensä yli 1500 € vuodessa, on palkkaajan maksettava myös ennakonpidätys ja työnantajan sosiaaliturvamaksu. Niiltä osin kuin vaihdot kohdistuvat eri henkilöihin, kuten aikapankissa nimenomaan tapahtuu, euromääräisesti arvioiden ei varmastikaan päästä verottajaa kiinnostaviin summiin.

Olennaisempi huomio onkin se, että saajan on ilmoitettava kaikki, hyvin pienetkin, tulonsa omalla veroilmoituksellaan. Toisin sanoen kyse on – ennemmin kuin verotuksesta – tulojen ja vastikkeiden ilmoittamisesta. Tässä mielessä kyse on siis lähinnä hallinnollisen työn lisäämisestä.

Toinen kysymys koskee sitä, kuinka ilmoitettavat saamiset arvioidaan euromääräisinä. Aikapankin radikaali ideologia – kaikki työ on yhtä arvokasta – vääristyisi automaattisesti, jos uskotaan, ettei verottaja pidä kaikkia vaihtotöitä keskenään samanarvoisina, kuten rahatalouden piirissä tapahtuu.

Verokeskustelua on käyty aiemminkin sekä aikapankin piirissä että laajemmin. Tuore avauskin herätti paljon ajatuksia ja erilaisia ehdotuksia on esitetty. Keskusteluun osallistuminen on luontevaa epämuodolliselle yhteisölle, joka toiminnallaan lisää omaehtoista toimintaa, sosiaalista pääomaa, yhteisöllisyyttä, luottamusta ja hyvinvointia. Kerättävien toviverojen tuottokin käytetään yhteisesti sovittuihin, yleistä hyvinvointia ja kehittämistä luoviin kohteisiin. Tässä mielessä virallinen yhteiskunta toimii toisin, kun veroviranomaisen valta linjata aikapankkien verollisuudesta riittää. Hallintoviranomaiset ovat kuitenkin vastuussa poliittisille päättäjille. Nopein reagoida taisi olla kansanedustaja – kansan edustaja – Anna Kontula, joka kysyi aikapankkien verollepanosta kirjallisella kysymyksellä asianomaiselta ministeriltä.

Kansalaisyhteiskunnan vaihtoehtotalous, epävirallisen yhteiskunnan haara, on nyt virallisen yhteiskunnan rahatalousajattelun asia. Tämähän ei ole aivan uutta. Jo viime vuonna Helsingin kaupunki linjasi globaalin vastuun strategiassaan selvittävänsä, kuinka se voi tukea aikapankkeja.