Puhdas uuni ja blogineuvontaa

Kirjoittaja: MERI H.

Lapsena istuin lauantaipäivisin huoneessani iltapäivään asti, koska inhosin siivoamista yli kaiken, mutta leikkimään ei saanut lähteä ennen kuin huone oli siivottu.

Aikuisena päätin, että haluan tienata niin paljon rahaa, että voin palkata siivoojan.

Siinä pisteessä en ole vieläkään, mutta onnekseni kuulin Aikapankista. Onneksi meitä ihmisiä on niin erilaisia, että jotkut oikeasti jopa pitävät siivoamisesta. Haaveeni oli, että löytäisin jonkun auttamaan meitä siivoamisessa, ja minä taas saisin tehdä sellaisia asioita joista itse pidän. En ihan tiennyt, mitä ne olisivat, mutta aloitin selailemalla vaihtopyyntöjä, ja bongasin heti tietokonetukea kaipaavia. Niinpä tein yhdelle ihmiselle kauniit nettisivut ja päätin tarjota Aikapankissa blogineuvontaa, nettisivujen tekoa ja oikolukua. Tuntui kivalta ensin keksiä, mitä itse voisi antaa, ennen kuin pyytää apua toisilta.

Siivojan löytäminen sen sijaan oli yllättävän vaikeaa. Prosessi opetti minulle jotain vertaisverkon luonteesta – kun kysymys on vapaaehtoisesta avusta, ei voi odottaa ammattilaisen tasoa. Viestittelin ainakin viiden ihmisen kanssa, joista muutama perui päivää ennen, yksi samana päivänä ja muutama ei enää jossain vaiheessa vastannut ollenkaan viesteihin. Peruminen oli minusta ihan ok, mutta viesteihin vastaamatta jättäminen hämmentävää. Helpompaa se minusta olisi, jos sanotaan vain suoraan, jos ei sovikaan.

Hyvää kuitenkin kannatti odottaa. Parin kuukauden etsimisen jälkeen meille tuli siivoamaan ihana, tunnollinen ammattisiivooja, joka oli vaihtanut alaa ja opiskelikin nyt samaa kuin minä ja mieheni. Lisäksi meidän tarpeemme kohtasivat, sillä siivouksen lomassa minä sain antaa neuvoja bloggaamisesta. Blogi Uusavuttoman ekokoti tarjoaa siivousvinkkejä sellaisille ihmisille kuin minä, ja meillä ne heti tulivatkin käyttöön, mutta hakukoneoptimoinnista, kuvankäsittelystä tai mainostajien hankkimisesta blogin pitäjä ei tiennyt mitään. Minusta oli ilo auttaa näin hyvää blogia tulemaan paremmaksi. Sen näissä kokeiluissa on ainakin oppinut – on ilo auttaa! Siihen jää jopa koukkuun!

Minua jännitti tosi paljon, haluaako kukaan oikeasti siivota meidän pinttynyttä uunia, ja onko minulla oikeasti mitään annettavaa bloggaamisesta. Se, että myös meille siivoomaan tullutta ammattisiivoojaa jännitti, auttoi minua ymmärtämään, että jännittäminen ei ole tarpeen. Aikapankin rikkaus on, että tavallisten ihmisten tietotaito on tarpeeksi hyvää ja todella tarpeellista.

Hauska oli myös kuulla, että meitä auttamaan tulleen tytön kokemus Aikapankista oli päinvastainen kuin minulla. Hänestä oli ollut helppoa löytää apua, mutta vaikea löytää avun tarvitsijoita. Minun alkuni meni päinvastoin, mutta oli kiva kuulla, että minun kokemukseni ei ollut ainoa mahdollinen. Tyttö tosin halusi, ettei häntä mainita blogissa nimeltä, ettei saisi tämän jälkeen liikaa pyyntöjä siivoamisesta. 😉

 

Advertisement

Mitä on talous?

Kirjoittaja: INARI JUNTUMAA

Talous liittyy siihen rahaan ja silleen, eikö niin? Talous on aika vaikea kokonaisuus ja talouspoliittisesta keskustelusta on vaikea saada selkoa? Arkikielessä taloudellinen tarkoittaa yleensä samaa kuin rahan suhteen tehokas, varmasti myös tuottava.

Valtioiden ja valtioiden yhteenliittymien talouspolitiikka on tietysti toinen kysymys. Tässä yhteydessä puutun vain sitä laajempaan ilmiöön: rahaan sidottu ymmärrys taloudesta on auttamattoman suppea! Talous voidaan nähdä huomattavasti laajemmin: mekanismina tai toimintana, jonka tehtävänä on tyydyttää kaikenlaisia, myös ekologisia ja sosiaalisia tarpeita. Kuten Brasilian solidaarisuustalouspuoleen tutustunut Sanna Ryynänen Suomen Sosiaalifoorumin teemakeskustelussa totesi, taloudellisen toiminnan lähtökohta tulisi olla kaikkien tarpeiden tyydyttäminen. Tähän aikapankki- ja solidaarisuustalousaktivisti Ruby Van Der Wekken jatkoi, että kyse on sosiaalisesta toiminnasta ja sosiaalisista tarpeista.

Tällainen talousymmärrys ei keskity suinkaan vain rahatalouteen eikä taloudellisesti tehokkaaseen toimintaan, vaan käsite sisältää kaikenlaisen eri tavoin taloudellisen – sosiaalisen, ekologisen, poliittisen, yhteisöllisen, kulttuurisen, historiallisen, verbaalisen, fyysisen – toiminnan ihmisten välillä. Juuri ymmärrys siitä, että eri tavoin taloudellista toimintaa on lähes kaikki ihmisten välinen toiminta ilman välittömän voiton tai oman edun tavoittelua, on solidaarisuustalouden ytimessä. Kyse on yhteisestä taloudellisesta toiminnasta yhteiseksi hyväksi, yhteisten tarpeiden tyydyttämiseksi.

Onkin käsien ylös nostamista antaa rahaan liittyvälle tehokkuuteen keskittyvälle toiminnalle ikään kuin yksinoikeus ”talous”-termin määrittelyssä. Vastaavalla katsannolla jopa sosiaalinen pääoma – yhteisön tai yhteiskunnan jäsenten aktiivisuus auttaa toisiaan vastikkeetta, sitoutua yhteiseen toimintaan jne. – voidaan jäsentää vain rahan ja materiaalisen toiminnan kautta esimerkiksi siten, että vahva sosiaalinen pääoma hyödyttää kauppaa ja auttaa yksilöitä oman etunsa tavoittelussa. Tällä logiikalla toimiva yhteisö tietysti menettää sosiaalisen pääomansa varsin nopeasti.

Aikapankki on eräs lukuisista solidaarisuustalouden käytännön sovelluksista. Solidaarisuustalous on läsnä aina kun autamme, vaihdamme, kierrätämme, luomme, rakennamme ja suunnittelemme. Solidaarisuustalous on sosiaalista taloutta, ja se sosiaalisuus on meissä ihmisissä sisään ja yhteyteemme rakennettu.

Yhteisöistä ja yksilöistä

Kirjoittaja: RITVA SILTANEN

Vuoden 2013 tammikuussa ilmestyi Helsingin Sanomissa Johanna Korhosen kolumni, jossa hän pohtii sitä, onko ihminen ensisijaisesti yksilö vai osa suurempaa kokonaisuutta. ”Einsteinin mukaan erillisyyden harhasta kannattaa luopua, koska ykseyden ymmärtäminen on tie mielenrauhaan”, kirjoitti Korhonen. Lukiessani aloin miettiä itsekin sitä, miksi nyky-yhteiskunnassa on niin helppoa irtautua yhteisöllisyyden tunteesta ja millä tavoin sitä toisaalta voisi rakentaa.

Mielestäni aikapankit ovat siltä kannalta hyviä yhteisöjä, että niissä osallistumistaan voi säädellä hyvin vapaasti. Voi olla juuri niin aktiivinen kuin haluaa, tai toisaalta osallistua hyvin vähän sellaisessa elämäntilanteessa, jossa ei tarvitse muiden apua tai ei jaksa tai ehdi sitä itse tarjota. Aikapankista ei tarvitse ottaa itselleen sen enempää velvoitetta, kuin mikä tuntuu hyvältä. Monesti tuntuu siltä, että esimerkiksi lasten harrastusten ympärille syntyy yhteisö, joka odottaa kaikilta vanhemmilta panostusta. Aletaan järjestellä kimppakyytejä (mikä on sinänsä hyvä asia), puuhataan rahankeruutempauksia ja kannustetaan vanhempia siirtymään vaikkapa joukkuepeleissä apuvalmentajiksi tai muihin enemmän sitoutumista vaativiin tehtäviin. Vastuuta tarjotaan niillekin, joiden elämäntilanteeseen se ei välttämättä sovi, ja luodaan ainakin jonkinasteista painetta osallistumisesta. Aikapankissa ei tällaista painetta synny, ainakaan silloin kun käyttäjien sallitaan joustavasti olla melko paljonkin miinuksella tai plussalla tovien määrässä.

Itselleni tuli kolumnia lukiessa sellainenkin ahaa-elämys, että olen tainnut itse osata jo luopua erillisyyden harhasta ainakin siltä kannalta, että olen osannut tunnustaa tarvitsevani tiettyihin asioihin apua muilta ihmisiltä ja lähtenyt etsimään kanavia, joissa apua tarjotaan. Olen aiemmin yrittänyt pärjätä itse melkeinpä tilanteessa kuin tilanteessa, mutta nykyisin kehtaan ja haluan pyytää apua lastenhoitoon, juhlien järjestelyyn, rakennushommiin ja muihin asioihin, jotka pystyisin toki jollain tavalla hoitamaan itsekin, mutta joku toinen osaa ne paljon paremmin kuin minä. Se ei ole oman yksilöllisyyden unohtamista, vaan oikeastaan sen hyväksymistä – minä yksilönä olen tällainen, ja muut yksilöt yhteisössämme – vaikkapa juuri aikapankkien kautta – täydentävät minua ja taitojani.

Kaksi vuotta aikapankkishoppailua

Kirjoittaja: LEILA S.

Syksyllä 2010 huomasin Käpylän kirjaston ilmoitustaululla mainoksen Stadin Aikapankista. Aikapankkitoiminta vaikutti kiinnostavalta, mutta samalla nettiohjelmien käyttöön tottumattomana hivenen haastavalta. Nappasin kuitenkin rohkeasti ilmoituksesta yhteystiedot ja otin yhteyttä. Lokakuussa sain tunnukset Stadin Aikapankkiin ja jo samana iltana tein ensimmäisen oston. Seuraavana päivänä tapasin toisen käpyläläisen ja sain tovia vastaan kassillisen hyväkuntoisia leluja, pelejä ja kirjoja lapsellemme. Aluksi sekavalta tuntunut maailmanlaajuinen Aikapankin nettiohjelmakin alkoi nopeasti tuntua kotoisalta. Liittymiseni jälkeen olenkin tehnyt jo yli 100 vaihtoa Stadin Aikapankissa.

Kaksi vuotta aikapankkeilua on tuonut lapsiperheemme elämään paljon hyvää. Isovanhempien ja kummien asuessa kaukana, on Aikapankin kautta syntynyt tukiverkosto muodostunut tärkeäksi. Perheen isän ollessa pidemmällä työreissulla, on kanssani ollut aikapankkilainen lastenhoitoapuna. Pienten lasten äitinä tämä saatavilla ollut hoitoapu on ollut jaksamisen kannalta merkittävää.

Aikapankin kautta järjestyneen remonttiavun avulla selvisimme myös tiukasta muuttoaikataulusta ja odotettua huonokuntoisemmaksi paljastuneen asunnon kunnostamisesta. Puiden haku kodin lämmitystä varten onnistuu puolestaan toiselta aikapankkilaiselta lainaamamme peräkärryn avulla. Kuluneet sohvamme saivat piristysruiskeen näppärän aikapankkilaisen ommeltua uudet tyynynpäälliset sohvatyynyihin ja toisen tarkkasormisen aikapankkilaisen ommeltua kissan raapiman käsinojan peitoksi lehti- ja kaukosäädintelineen.

Ennen aikapankkeilua stressasin lasten syntymäpäivien järjestämisestä. Syntymäpäiväkakkujen valmistaminen ei ole minulle luontaista, joten paniikki iski viimeistään syntymäpäiviä edeltävänä iltana. Nykyään tilaamme täytekakut Stadin Aikapankin kautta ja olemme alkaneet jopa nauttia syntymäpäivien järjestämisestä. Stadin Aikapankissa on todellisia kakkutaitureita, jotka osaavat valmistaa uskomattoman hienoja teemakakkuja. Pari kertaa meillä on ollut myös mukava aikapankkilainen tekemässä lapsille kasvomaalauksia syntymäpäivien kunniaksi.

Meidän perheemme on puolestaan toiminut Stadin Aikapankissa mm. muuttoapuna, talkooapuna, siivousapuna, kuljetusapuna ja kissojen hoitajina. Meidänkin apumme on tullut tarpeeseen, ja siitä on tullut aina myös meille hyvä mieli. Tuntuu hyvältä olla hyödyllinen.

Edellä on vain pieni osa vaihdoista, joita olemme kahden vuoden aikana tehneet. Kun katson aikapankkilaisen valmistamia sohvatyynyjämme tai paikkaamia housuja, tulee mieleeni kyseinen aikapankkilainen. Vaihdot ovat olleet meille konkreettisesti tärkeitä, mutta niissä tuntuu bonuksena myös yhteisöllisyyden henki. Tavattuani sattumalta aikapankkilaisen, jonka kanssa olimme vuosi sitten tehneet vaihdon, antoi tuttu aikapankkilainen erään minulle hyödyllisen ohjepaperin todeten seuralaiselleen: toinen aikapankkilainen pitää toisesta aikapankkilaisesta aina huolta. Kuulostaa ja tuntuu hyvältä.

Tavaraa vai palvelua?

Kirjoittaja: EEVA HOUTBECKERS

Lainasin ensimmäisen kerran tavaraa tovikorvausta vastaan. Vaihto sujui oikein mukavasti. Olen pohtinut ikiaikaista teemaa siitä, miten aikapankki sopii tavaroiden lainaamiseen tai antamiseen toveja vastaan. Aikapankin listoilla näkee aika ajoin ilmoituksia tavarasta, jota halutaan joko antaa tai hankkia toveja vastaan.

Lainauksessa tavaran omistaja pysyy samana. Lainausta toveja vastaan saatetaan pitää kestävämpänä, koska yhtä tavaraa voi käyttää useampi eikä sitä tarvitse olla niin montaa kappaletta. Lisäksi voidaan ajatella, että lainatessa tavara on niin tärkeä omistajalleen, että hän ei halua siitä luopua, mutta hän haluaa että muutkin voivat nauttia siitä. Lainauksen heikkoutena on se, että tavara voi lainauksessa (tahattomasti) vahingoittua tai jopa kadota.

Antaessa tavara saa uuden omistajan toveja vastaan. Silloin käyttökelpoinen tavara löytää uuden kodin ja tavaran luovuttanut saa vaivanpalkaksi toveja. Kestävää tästä tekee se, miten tavara ei päädy roskiin tai unohdu varastoon, vaan sen käyttöikä jatkuu jossakin muualla. Antamisen heikkoutena on se, että useiden innokkaiden tarjoajien myötä viestit saattavat haukata ison osan tiedotteista ja aikapankin luonne ihmisten kohtaamisen ja avun väylänä hämärtyy.

Miten yleisesti tavaran lainaus tai antaminen eroaa palvelusta? Tutkijoiden [1] mukaan palveluita voidaan jakaa ekotehokkuuden näkökulmasta neljään luokkaan: (1) aineettomat palvelut, (2) tulosorientoituneet palvelut, (3) tuoteperustaiset palvelut ja (4) palvelut, joiden valmistuksessa käytetään mahdollisimman vähän materiaaleja. Stadin aikapankin tämänhetkisten listoilla näkyvien tarjottavien ja haettavien vaihtojen näkökulmasta kiinnostavia ovat kolme ensimmäistä luokkaa.

Aineettomissa palveluissa päävaihto kohdistuu palveluun, jota ei voi korvata tuotteella. Tällaista voi olla aikapankissa esimerkiksi valmennus tai hieronta. Nämä palvelut saattavat vaatia kuitenkin jotakin materiaalia toteutuakseen, kuten hierontapöydän.

Tulosorientoituneissa palveluissa olennaista on se, että palvelun lopputulos on tyydyttävä, eikä se millä tavalla palvelu on toteutettu. Aikapankissa tällaisia voisivat olla vaikkapa ruuan laittaminen tai siivous. Muualla kulutuspalveluissa esimerkkinä ovat keskitetyt pilvipalvelut digitaalisen tiedon säilyttämisessä kovalevylle tallentamisen sijasta.

Tuoteperusteiset palvelut liittyvät tuotteen käyttämiseen, vaikka tuotteen omistaja ei vaihtuisikaan. Tällaista palvelua voi olla vaikkapa tavaran huolto, lainaaminen tai käytön opastaminen.  Aikapankissa tämä voi olla ompelua, soitonopetusta tai erilaisten tavaroiden lainaamista.

Kuitenkin samaiset tutkijat [1] toteavat, että ei ole näyttöä, että pelkästään palveluiden suosiminen vähentäisi kokonaiskulutusta ja siten materiaalien käyttöä. Tämä selittyy sillä, että säästyneet resurssit käytetään muunlaiseen valmistukseen ja kulutukseen. Tällä hetkellä ei ole käytössä järjestelmää, joka kannustaisi tai rajoittaisi jättämään palveluiden käytössä säästyneet malmit kaivamatta tai öljyt pumppaamatta.

Näin ollen tavaroiden antaminen aikapankissa toveja vastaan ei ole materiaalin käytön vähentämisen kokonaisuuden kannalta haitallista. Vaikka lainaaminen selkeästi yleistyisi, ei materiaalia jää tuotannossa käyttämättä ilman kulutuksen kokonaiskysynnän selkeää vähentymistä. Tällä hetkellä ja nykyisillä eväillä näin ei ole länsimaisissa yhteiskunnissa käymässä.

Aikapankin kulttuuri ja toimintatavat ovat kuitenkin jo toinen asia. Oma näkemykseni on, että jos tavaroiden antamisesta ei tule aikapankin toiminnan pääasiaa eivätkä tarjousviestit täyty tavarailmoittelusta, on mielestäni aikapankissa tilaa myös tavaroiden antamiselle toveja vastaan.

[1] Heiskanen & Jalas (2003) Can services lead to radical eco-efficiency improvements? – a review of the debate and evidence. Corporate Social Responsibility and Environmental Management, 10 (4), 186-198. http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/csr.46/abstract

Aineettomien lahjojen pankki

Kirjoittaja: RITVA SILTANEN

Joka vuosi joulun tienoilla kaupat pursuavat leluja, keittiöhärveleitä, yöpaituleita, aamutossuja, kirjoja, kosmetiikkaa ja viihde-elektroniikkaa, joita ihmiset kantavat kotiin kassikaupalla, paketoivat ja lahjoittavat perheelleen ja ystävilleen. Joulun jälkeen osa lahjoista käydään vaihtamassa kaupassa johonkin mieleisempään, ja osa jää seisomaan kodin nurkkiin käyttöä vailla, koska sitä ei ehditä tai kehdata palauttaa kauppaan.

Joka vuosi joulun jälkeen mietin, miksi ihmiset eivät hanki läheisilleen enemmän aineettomia lahjoja. Uusi DVD katsotaan kerran, munankeitin herättää lähinnä hilpeyttä kunnes unohtuu kaapin pohjalle ja suurin osa vaatelahjoista ei sovi yhteen lahjan saajan maun kanssa. Lahjakortit puolestaan ovat usein melko kalliita – jo muutaman kerran hieronta tai aika kosmetologille saattaa olla lahjan antajalle liian kallis panostus.

Olisiko mahdoton ajatus, että ensi jouluna pukin kontista löytyisi kasa kirjekuoria, joiden sisältä paljastuisi toinen toistaan upeampia aineettomia lahjoja. ”Lahjoitan sinulle 10 puolen tunnin niska-hartiahierontaa”, ”Leivon sinulle sämpylöitä ja pullia pakastimen täyteen”, ”Vuoden ajan lupaan hoitaa lapsiasi 2 kertaa kuukaudessa”.

Entä jos tuntuu siltä, että omat kyvyt eivät riitä vastaanottajalle sopivan palveluksen tekemiseen? Ehkä ratkaisu tähän löytyisi aikapankista. Kirjekuoressa voisikin olla viesti, jossa lukee jotain tämän tapaista: ”Kuulun paikalliseen aikapankkiin, josta olen löytänyt paljon erilaisia palveluita arkeani helpottamaan. Katsotaan yhdessä aikapankista, mitä palveluita sieltä löytyisi sinulle. Lupaan kustantaa sinulle aikapankin käyttäjien palveluita yhteensä 10 tovilla”.

Tehdään ensi joulusta vähän vähemmän materiakeskeinen!

Omatoimisuus ja vaihdon lyhytkestoisuus viehättävät

Kirjoittaja: EEVA HOUTBECKERS

Vuoden kääntyessä kohti loppua erosin joistakin ammatillisista ja harrastusyhdistyksistä, joiden asia on edelleen kannatettava, mutta joiden passiivinen jäsenyys ei tuntunut enää mielekkäältä. Halusin jonkin lisäsyyn jäsenyydelle kuin jäsenmaksun maksamisen vuosittain, enkä keksinyt yhtäkään nykyiseen elämäntilanteeseeni sopivaa. Siksi erosin niistä. Osassa eroamistani yhdistyksissä olennaista on järjestää tapaamisia muiden samanhenkisten kanssa. Valitettavasti työssäkäyvänä vanhempana en paljon perhettäni näkisi jos edes osassa näistä tapaamisista kävisin, sillä tapaamiset kun ovat usein iltaisin tai viikonloppuisin.

Kuitenkin pysyn edelleen Stadin Aikapankissa eikä mieleeni edes tullut siitä eroaminen. Koska aikapankin toiminta on omaehtoista ja silti läpinäkyvää, on perheellisenä mahdollista toimia kuten itselle parhaiten sopii. Silti aikapankki on mielestäni hyvin merkityksellistä, vaikka jokainen luo oman siihen oman suhteensa. Joku on aktiivinen vaihtaja monella osa-alueella, toinen vaihtaa harvakseltaan ja kolmas taas suppeasti vain tietystä teemasta.

Erityisen kiehtovaa aikapankissa on juuri omaehtoisuus. Toiminnan voi muokata omannäköisekseen tarjoamalla ja vastaanottamalla itselle mielekkäitä palveluksia. Toimintaan sitoutuu juuri palveluksen verran, puolin ja toisin. Tämä vapaus valita sekä ajallinen lyhytkestoisuus on melkoisen harvinaista vapaaehtoistoiminnassa. Niissä järjestöissä, joissa olen aikaisemmin toiminut, tämä ei olisi ollut edes mahdollista, sillä vapaaehtoiset käytännössä mahdollistivat koko toiminnan ylläpidon. Tietenkin Stadin Aikapankissa on myös vapaaehtoisia, sillä järjestelmä ei olisi käytännön toteutuksen osalta mahdollinen ilman heidän panostaan.

Kuitenkin merkityksellisen liikkeen aikapankista tekevät sen käyttäjät: käyttäjien jatkuvat vaihdot tekevät heidän elämästään taas hieman sujuvampaa ja iloisempaa. Pienet, uniikit ja ihmisenkokoiset panokset lähimmäisen ja itseni puolesta tekevät aikapankkitoiminnasta varsin viehättävää.

Onnellisen käyttäjän tunnustuksia

Kirjoittaja: EEVA HOUTBECKERS

Tässä joitakin iloisia ja kiitollisia tunnelmia toteutuneen vaihdon jälkeen: Mikä mieletön tunne! Minä osaan ja taitoni ovat kehittyneet! Olen ottanut aikaa itseni kehittämiselle ja vaihtanut aikaa mukavan ihmisen kanssa meitä yhdistävän kiinnostuksen kohteen parissa. Tuntuu, että tälle päivälle tuli tarkoitus.

Tarina alkaa useamman vuoden takaa, kun totesin, että en osaa soittaa pianoa kuin nuoteista. Mikäs olisi sen mukavampaa kuin soittaa omaksi ja muiden iloksi yllättäen tilasta löytyvällä pianolla. Ongelma on vain se, että nuotteja harvoin on mukana. Tätä muuten sattuu useammin kuin ehkä arvaisi: (juhla)tilassa on piano, musiikille olisi tilausta, mutta paikalla ei ole yhtään soittajaa, jolla olisi nuotteja tai kykyä soittaa ilman nuotteja. Koska nuottien kantaminen ei ole kovin käytännöllistä, päätin opetella vapaata säestystä pianolla.

Vapaassa säestyksessä instrumentti on usein piano. Säestyksen tarkoituksena voi olla laulun tukeminen tai sitten ihan itsenäinen ohjelmanumero. Taito tulee tosiaan opetella, sillä se perustuu muun muassa musiikin teoriasta tuttujen sointukäännösten tuntemukseen. Lisäksi tässäkin soittamisessa olennaista on lihasmuistin kehittäminen, ja ilman harjoittelua tämä ei kehity. Itselle tutussa klassisemmassa piano-opetuksessa tulee välttää virheitä ja usein myös omaa tulkintaa, sillä kappaleen tyyli tulee annettuna eikä improvisaatiolle jää tilaa.

Vapaa säestys on siis jokseenkin vastakohta tyylillisesti, vaikka soittorutiinista ja musiikin teorian tuntemuksesta on iloa. Kuitenkin ottaen huomioon omat tavat soittajana, ymmärsin vapaan säestyksen opettelun olevan varsin paljon mielekkäämpää ja vauhdikkaampaa, jos on mahdollisuus saada opetusta. Kaikkien haaveiluvuosien jälkeen kohdallani opetus järjestyi aikapankista, sillä huomasin parikin ilmoitusta vapaasta säestyksestä pianolle. Yksi ilmoitus oli omalta asuinalueelta, ja opettajan kanssa puhuessani kävi ilmi, että asumme samassa korttelissa. Mikä sattuma!

Olen siis nykyisin onnellinen vapaan säestyksen harrastaja. Olen tuntien jälkeen erinomaisella tuulella. Mitä ilmeisemmin myös piano-opettajani on varsin tyytyväinen, sillä on jaksanut minua opettaa useamman kerran. Voisiko asia paremmin järjestyä?

 

Luottamus on yleistä

Kirjoittaja: INARI JUNTUMAA

Ritva Siltanen kirjoitti 5.11. turvallisuudesta. Kuinka aikapankkilainen voi luottaa siihen, että tulija on se, jonka tulisi olla? Oikeastaan turvallisuus ja luotettavuus liittyvät keskeisesti jo sopimuksen tekemiseen: kuinka voi luottaa siihen, että tulija tulee ja sopimus pidetään?

Internetissä toimii lukuisia muitakin verkostoja, joiden toiminta pohjautuu siihen, että toimijat ovat luotettavia. Esimeriksi Hospitality club ja Coach surfing ovat sivustoja, joiden kautta matkustelijat voivat etsiä uusia tuttuja eri puolilta maailmaa ja yöpyä heidän luonaan tai vaikkapa vain saada paikallisopastusta uudessa kaupungissa.

On muitakin yhteisöjä, jotka pohjautuvat vastaavanlaiseen luottamukseen; lukuisat kansainväliset järjestöt mahdollistavat muun toiminnan ohessa jäsenilleen verkoston, joiden kautta voi tarvittaessa löytää vaikkapa juuri lyhytaikaisia majoittajia vieraissa paikoissa.

Yleensä näihin järjestelmiin pitää tietysti kirjautua oikeilla henkilötiedoilla, mutta viime kädessä löytyy tuskin mitään tahoa, joka järjestelmällisesti tarkistaa tietojen paikkansapitävyyden. Vieraiden ihmisten luotettavuus toisiaan kohtaan vaikuttaa olevan aika laajaa.

Tällä hetkellä vaikuttaa kuitenkin olevan vallalla ajatus siitä, että ihmiset ovat pohjimmiltaan itsekkäitä ja pyrkivät hyötymään toisistaan ja toisensa kustannuksella. Tällainen ajatus välittyy valtamedia kautta. En kuitenkaan kuulu niihin, jotka uskovat sellaiseen ihmiskuvaan. Siksi en ole hämmästynyt, että aikapankin kaltaiset tuntemattomien ihmisten väliseen vastavuoroisuuteen perustuvat järjestelmät toimivat ja että tietotekniikan mahdollistaessa myös levittäytyvät jopa maailmanlaajuisiksi.

Yksittäistapauksina me ihmiset olemme yleisesti ottaen melko hyväntahtoisia. Räikein syrjintä on rakenteiden tasolla; yksittäiset ihmiset järjestävät pientä kehitysapua samalla kun valtiomme ja ylikansalliset instituutiomme riistävät kolmatta maailmaa, joka muuten on erityisesti väestömäärällä mitattuna huomattavasti meitä ensimmäistä ja toista maailmaa laajempi joukkio. Miksi rakenteet sitten voivat olla vastakkaisia yleiselle hyväntahtoisuudelle? Rakenteet luo varsin pieni joukko, emmekä edes tiedä, ketkä.

Juuri kaikista näistä syistä aikapankin kaltaisia vaihtoehtoisia rakenteita tarvitaan. Mikään yhteiskunta ei pysy kasassa ilman hyvää haluavia ja tekeviä aktiivisia ihmisiä. Ennen kaikkea: me ihmiset emme pysy kasassa ilman hyvää haluavia ja tekeviä aktiivisia ihmisiä.

Iloinen yksityiskohta syntyi siitä, että tovitukea tarjoava Aika parantaa -verkosto valittiin vastikään sosiaali- ja terveysalan innovaatiopalkintofinalistiksi, palkinnon voittajalle tulee kuun lopussa luovuttamaan sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko. Pieniä suuria tekoja!

Kenelle aikapankki sopii?

Kirjoittaja: SATU S.

Kaverini, joka on yksinhuoltaja ja aina vähissä varoissa, harmittelee, kun ei ole varaa ostaa kameraa, jotta voisi ottaa kuvia lemmikeistään. Aikapankista on mahdollisuus saada vaikka valokuvaaja kotiin kuvaamaan. Kamera on sellainen tavara, jota ei välttämättä jokainen joka päivä tarvitse. Samoin, kuin esimerkiksi ompelukone, höyrymoppi tai vaikkapa porakone. Näin muutaman mainitakseni. Miettikääpä sitä jätteen määrää, jos jokainen ostaisi nämä itselleen. Menisi myös rahaa. Ja jos ei olisi varaa, niin milläs sitten tekisit? Aikapankista on mahdollisuus saada tavaroita (plus työntekijä) lainaksi. Myös jos sinulla on jokin hyödyllinen vehje, niin voit myös tienata lainaamalla sitä.

Aikapankki sopii hyvin myös kiireiselle (tai laiskalle :D). Esimerkiksi, jos sinulla on koiria, lapsia tai muita sotkijoita eikä varaa maksaa ammattisiivoojalle, niin aikapankista sellaisia löytyy. Tai en tiedä ammattilaisista, mutta omani siivoaa kyllä varsin moitteettomasti. Siivous kun ei ole ihan meikäläisen juttu. Myös ruoanlaittajia löytyy. Sen kun vain maksaa käytetyt tovit ja kauppalaskun, niin saa valmista kotiruokaa. Ei tarvitse syödä eineksiä vaikka ruoanlaittotaito olisikin pohjaan palaneen veden tasoa.

Viime kesänä rakennusmaalariksi valmistumiseni jälkeen en löytänyt töitä. Nykytilanne on monille armoton. Monet jäävät kotiin notkumaan, juomaan kaljaa tai olemaan tietokoneella, kun ei löydy muutakaan. Minua pyydettiin maalaamaan pari seinää. Noh, tilanne olikin hieman pahempi niinkuin yleensä on. Tunnista tulikin kuukausi. Mutta asunnosta tuli kuin tulikin koti. Ja siinä asujista kavereitani. Ovat todella mukavia henkilöitä ja pidän myös heidän lapsistaan. Oikeastaan kukaan aikapankin kautta tapaamistani henkilöistä ei ole ollut ikävä. Aikapankista on helppo saada kavereita ja sen kautta tehtävä toiminta pitää mielen virkeänä. Aikapankkia suosittelen lämpimästi ihan jokaiselle.

– Työttömät (on aikaa, saa työnhakuvalmennusta, pitää mielen virkeänä)
– Sairaat (saa apua arkeen)
– Kiireiset (saa apua arjen askareisiin ja voi ansaita itselleen sopivalla tavalla ja ajalla)
– Paljon matkustavat (saa apua kukkien kasteluun ja vaikka lemmikin hoitoon)
– Ruoanlaittotaidottomat (maksamalla tovit ja kauppalaskun saa kotiruokaa)
– Juhlien järjestäjät (saa apua tiskaamiseen, siivoamiseen, tarjoiluun)
– Lapsiperheet (saa lastenhoitopalveluita, askartelutuokioita, tavaroita lainaksi ja omaksi)
– Vanhukset (saa apua arjen askareisiin, jos ei jaksa enää tehdä)
– Eläinten omistajat (saa lemmikin hoitoa)
– Muuttajat (saa siivousapua ja tavaroiden kuljetusta)
– Opiskelijoille (apua eri aineisiin mm. matematiikka, kielet, ala-asteelta korkeakouluihin)
– Sisustajille tai sisustustaidottomille (järjestelyapua, stailausta, sisustusvalintoihin apua)
– Liikunnasta kiinnostuneille (kuntonyrkkeily, jooga)
– Hyvästä olosta kiinnostuneille (meditaatio-ohjaus, terveellisten ruokailutapojen neuvonta
– Ylipäänsä, jos ei osaa/pysty tai ei ole aikaa/halua/varaa tehdä jotain, mutta on valmis tekemään jotakin muuta