Stadin Aikapankin vuosi 2014

Kirjoittaja: RUBY VAN DER WEKKEN

Viides toimintavuotemme tuli täyteen syksyllä. Kirjoitus kokemuksista ja saavutuksista julkaistiin syntymäpäivänä 3.10.2014.

Vietimme hienot 5-vuotisjuhlat. Tilaisuudessa pidettiin tärkeitä puheenvuoroja, jotka koskivat aikapankkien haasteita sekä sosiaalisia ja ekologisia vaikutusmahdollisuuksia. Seinälle teimme paikalla olleiden juhlijoiden vaihtojen verkoston. Se antoi hyvän kuvan tasa-arvoisista suhteistamme ja pistää miettimään, miltä kuva voisi näyttää koko aikapankin osalta, ja miltä kuva kokonaisuudessaan voisi näyttää! Juhlia varten koostetusta albumista oli luettavissa monta tovitarinaa. Illan musiikkiesitys alkoi mielenkiintoisesti kaivostoimintaa koskevalla laululla, joka käsitteli erilaista talousnäkökulmaa, mitä aikapankkikin edustaa ja haluaa edistää.

Saimme tänä vuonna myös uuden paikan jäsentapaamisille. Syksyllä perustettu Kammari on kulttuurinen tila, jota käyttävät erilaiset kollektiivit. Yksi tärkeä periaate Kammarissa on se, että sitä käyttävät yhteisöt huolehtivat ja vastaavat siitä yhdessä. Se ei ole vain hyödyke, jonka saa käyttöönsä maksamalla vuokraa.  Kaikki Kammaria käyttävät saavat osallistua päätöksentekoon koskien sen toimintaa ja tila muotoutuu yhteisöjensä mukana.  Pidimme siellä neljä jäsentapaamista joka kuukauden lopussa, synttärijuhlan suunnittelupalaverit sekä aikapankkipelin suunnitteluiltapäivän. Annoimme oman panoksemme Kammarin toimintaan valmistamalla ruokaa ja leivonnaisia paikan päällä myytäväksi.

Uusi vuosi aloitetaan kahdella tärkeällä tapahtumalla:

Stadin Aikapankin ja Helsingin kaupungin seminaari pidetään 15.1.2015 klo 11-14 Kansalaisinfossa. Lähetimme kutsun kaikille Helsingin kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsenille. Alustusten jälkeen pidetään kaksiosainen paneelikeskustelu.

Tervetuloa kuuntelemaan ja osallistumaan keskusteluun!

Aika parantaa -verkosto järjestää 21.1. Välittämisen rakenteet -seminaarin tovituen merkityksestä ja mahdollisuuksista. Seminaarin yhtenä teemana on aikapankin ja tovituen potentiaali ja hyödyntämismahdollisuudet sosiaali- ja terveysalalla. Lisätietoja ja ilmoittautumislomake.

Molempien seminaarien tarkoituksena on tuoda esiin aikapankin potentiaali eri toimijoiden kanssa. On hyvä keskustella uudenlaisesta taloudesta sekä vaihtoehtoisesta verotusmallista. Kuten todettu, poliitikoille ja muille kaupungin edustajille täytyy kertoa uudestaan ja uudestaan, että aikapankki on mahdollisuus!

Stadin Aikapankin vaihtojen verkosto

Advertisement

Stadin aikapankin vuosi 2013

Kirjoittaja: RUBY VAN DER WEKKEN

19.5. pidetyssä jäsentapaamisessa viimeistelimme Stadin aikapankin ABC:n (http://stadinaikapankki.wordpress.com/abc/) aiemmin työstämiemme arvojen ja sisäisen aikaveron toimintaperiaatteiden mukaisesti. Niiden mukaisesti määrittelimme, että Stadin aikapankin tavoitteena on ”edistää ihmisten keskinäistä avunantoa ja sitä kautta kehittää kulttuuria yhteisöllisempään suuntaan. STAP vahvistaa sosiaalisesti ja ekologisesti oikeudenmukaista paikallistaloutta, jossa jokaisella ihmisellä on yhtäläinen arvo ja osallistumisen mahdollisuudet.”.

ABC:mme oli juuri valmistunut kun kuulimme Ylen uutisista 17.6., että veroviranomaiset valmistelevat pian julkaistavaa ohjeistusta aikapankeista Suomessa. Oltuamme yhteydessä Verohallintoon saimme ohjeistuksen raakaversion luettavaksi 6.8. Tämän jälkeen määrittelimme 11.8. tapaamisessa yhteisen linjan aikapankkitoiminnan verotukseen, jonka pohjalta julkaisimme tiedotteen 23.9., sekä kommenttimme ja muutosehdotuksemme ohjeistuksesta veroviranomaisille 27.9. (http://stadinaikapankki.wordpress.com/stadin-aikapankin-kannanotto-aikapankkien-verotuksesta/).

Verottajan julkaistua lopullisen version aikapankkien verotuksen ohjeistuksesta kehitimme Stadin aikapankin yhä voimassa olevan esityksen kahden vuoden euroverottomasta koeajasta aikapankeille, jonka aikana voidaan tutkia ja arvioida aikapankkien yhteiskunnallisia vaikutuksia ja muita näkökulmia. (16.12: http://stadinaikapankki.wordpress.com/stadin-aikapankin-kannanotto-aikapankkien-verotuksesta/selvitysaika-aikapankkitoiminnalle/). Haluamme näitä kysymyksiä selvittää joka tapauksessa julkisen ja jäsenkeskustelujen sekä tutkimuksen kautta. Kaikki halukkaat ovat tervetulleita osallistumaan!

Stadin aikapankki seisoo ylpeänä pää pystyssä. Joskin vaihtojen määrä hiipui jonkin verran loppuvuodesta verottajan ohjeistuksen luoman epävarmuuden vuoksi, voimme silti todeta 2740 tapahtuneen vaihdon ja 7701 tovin myötä vuoden olleen aktiivinen.

19.3.2013 pidetyssä jäsentapaamisessa 26 jäsentä vastasi kysymykseen ‘Miksi tarvitaan aikapankkia?’ (http://stadinaikapankki.wordpress.com/tietoja/miksi-tarvitaan-aikapankkia/). Vastauksia läpi lukiessa tulee taas kerran mieleen, että aikapankin tarina on vasta alkanut. Tämä mielessä katseet suuntaavat jo seuraavaan jäsentapaamiseen, jossa agendalla on ei enempää eikä vähempää kuin Stadin aikapankin organisaatio ja päätöksentekoprosessit.

(käännös englannista Pauliina Shilongo)

Veroja

Kirjoittaja: ZIA

Stadin aikapankin elokuun jäsentapaamisen aiheena on mm. verotuskysymykset aikapankkitoiminnassa. Verotuksesta tulee lähinnä mieleeni ammattimainen toiminta, työ, jonka tarkoituksena on myydä omaa aikaa ja etenkin ammattitaitoa käypään hintaan. Siihen liittyy moninaisia kuvioita sopimuksineen ja allekirjoituksineen.

En koe aikapankkilaisena vaihdoissa tekeväni ”työtä”, vaan tarjoavani vapaa- ehtoisesti, omalla ajallani, osaamistani, apuani ja tietämystäni. Onko kyse siis palkkatyöstä, kolmannen sektorin työstä vai mistä?

Jos naapuri on leipomassa ja unohtanut ostaa sokeria, enkö voi omasta tahdostani kupillista sitä hänelle antaa? Pitäisikö perustaa yritys ja siirtää debitiin kirjanpitoon? Entä jos lahjoitan vaatteitani Pelastusarmeijalle? Nyt menee kyllä turhan monimutkaiseksi…  Myönnän kumminkin, että ottaisin mieluusti myös yrittäjille kuuluvia etuuksia: vähennyksiä, aleja ja poistoja.

Syntyminen maksaa, samoin kuoleminen (paljon enemmän!). Olenko siis ajastani velkaa jollekin, vaikkapa valtiolle? Luulin, että jokaisella on omansa ja että se kuuluu perusoikeuksiin! Se aika siis…

 

Työtäni myyn, en aikaani
– aikaani haluan antaa lahjaksi

Kyllikki Villa

 

Aikapankkimietteitä

Kirjoittaja: ZIA

Olen ollut Stadin aikapankissa puolisen vuotta, mutta aiemmin minulla on ollut runsaasti kokemusta esim. kimppakyydeistä. Asennoituminen oli siis positiivista, varsinkin kun olin lukenut erään artikkelin aikapankin toiminnasta ja periaatteista!

Niinpä siis kirjautumaan ja ilmoitusta laatimaan: moni pyyntöni on toteutunut, osa taas ei. On ollut auton tarvetta, kropan huoltoa, lastenvahtimista  ja siivousta. Monia oivalluksia olen tehnyt muiden ilmoituksia lukemalla – niin, tuollaistakin voi joku osata! Perisuomalainen vähättely siis syrjään ja taitoja kehiin; hienoa jos voisi olla jollekin hyödyksi ja saisipa siitä itsellekin hyvän mielen palkaksi…

Talkoot ovat vanha perinteemme. Tässä on sitä samaa ideaa: useita hyödyttävät työt tulevat tehdyksi mahd. ” pienin kustannuksin” ja pienellä vaivalla. Jokainen varmasti osaa jotakin!

Olen huomannut, että nyt keskikesällä on ollut hiljaisempaa. No, sehän on selvä, että lomaillakin pitää ja on hyvä, että akut olisivat syksyyn mennessä latautuneet:)

Ja eikun varpaita veteen kastelemaan… ja uusia toveja miettimään! Syksy – täältä tullaan…

Aikapankki sopii aikaan kasvukulttuurin jälkeen

Kirjoittaja: EEVA HOUTBECKERS

Kollegani Paavo Järvensivu kuvaa Helsingin Sanomien jutussa omaa polkuaan ajattelemattomasta kuluttajasta kriittisesti kulutukseen suhtautuvaksi talouskulttuurin tutkijaksi. Nykyisellä kulutuksella ajamme maapallomme monella tapaa vararikkoon eli elämme varsin epäkestävästi. Järjestelmässämme hyvinvointi ja taloudellinen kasvu ovat linkitettyinä toisiinsa, mikä taas edellyttää yhä lisääntyvää kulutusta.

Jutussa Paavo kuvaa miten nykyisessä kulttuurissa meillä ei ole elämää markkinoiden ulkopuolella. Kuluttaminen on länsimaissa hyve. Vaikka kuluttamisen vähentäminen olisi tärkeää, on markkinoista irrottautuminen vaikeaa, sillä meitä jopa kannustetaan kuluttamaan.

Yhtenä esimerkkinä yrityksestä elää kasvukulttuurin jälkeistä aikaa jutussa kuvataan, miten tarjoiluja juhliin ei ostettu kaupasta. Sen sijaan ne pelastettiin kahvilasta, josta ne olivat menossa roskiin. Toinen esimerkki jutussa liittyy siihen, miten Paavo on päättänyt pysähtyä tähän hetkeen ja nauttia muun muassa metsästä.

Tavoite elää kasvukulttuurin jälkeistä aikaa muistuttaa mielestäni aikapankin toimintaa monella tavalla. Stadin Aikapankin arvoissa on mainittu muun muassa ekologinen kestävyys ja kulttuurinen muutos. Siksi aikapankki on sellaista toimintaa, jota voi olla kasvukulttuurin jälkeenkin. Itse asiassa arvioni on, että aikapankkitoiminta tulee lisääntymään räjähdysmäisesti kasvukulttuurin jälkeisessä ajassa.

Joku voisi myös todeta, että aikapankki myös osaltaan ruokkii kasvukulttuuria mahdollistamalla vaihtoa eli luomalla yhdenlaiset markkinat, vaikka rahaa ei liikukaan. Tietynlaisten vaihdantamarkkinoiden luominen ja ylläpitäminen pitää paikkaansa, mutta mielestäni se ei ole ristiriidassa kulutuskulttuurin jälkeisen ajan kanssa: Sen lisäksi, että ihmiset saavat tarvitsemiaan palveluita ja toisinaan tavaroita, aikapankki mahdollistaa ihmisten ja elinympäristön kohtaamisen. Jokainen vaihto on osallistujiensa näköinen.

Monenlaista kädentaitajaa aikapankissa

Kirjoittaja: LEILA S.

Kahtena aikapankkeiluvuotenani olen tavannut Stadin Aikapankissa käsistään mitä taitavimpia ihmisiä. Se on onni, sillä vaikka olin kouluaikoina suht näppärä mm. neulan ja langan kanssa, tuntuu ompelupuuhaan tarttuminen vastenmieliseltä. Samoin tunnen tarkkuutta vaativien leivontatöiden kuten täytekakkujen valmistamisen suhteen. Toiset aikapankkilaiset ovatkin pelastaneet minut monelta ikävältä tuntuneelta työltä.

Näppärät aikapankkilaiset ovat mm. parsineet isot pinot lastemme vaatteita sekä korjanneet ja valmistaneet leluja ja säilytyskoreja leluille. Lisäksi he ovat taikoneet upeita täytekakkuja, kuorrutettuja muffinsseja, suussasulavia suklaakeksejä ja suolaisia piiraita syntymäpäiväjuhlillemme. Olemme myös leikkauttaneet ja värjäyttäneet hiuksemme Stadin Aikapankin kautta. Samalla olemme säästäneet niin rahaa kuin luontoa, kun rikkoontuneet vaatteet ja lelut on kunnostettu eikä niitä ole heitetty menemään. Paikat farkkujen polvissa voivat olla myös todella hienot. Näin on todistanut meille aikapankkilainen, joka oli nähnyt vaivaa etsiessään tilkkuvarastoistaan kivoja paikkoja lastemme housuihin.

Aikapankista löytyy kokemuksiemme perusteella uskomattoman taitavia leipojia, ompelijoita, piirtäjiä, partureita, virkkaajia ja neulojia. Ja nämä ovat vain meidän kokemuksiamme. Stadin Aikapankin sisältämä taitomäärä taitaakin olla miltei rajaton.

Paavo Pesusieni-kakku Stadin Aikapankista

Virkattu Angry Birds-possu Stadin Aikapankista

Aikapankkilaisen ompelemat uudet, pirteät sohvatyynyt

Aikapankkilainen tekemässä kasvomaalauksia lapsen syntymäpäiväjuhlilla

Pipsa Possu-kakku Stadin Aikapankista

Virkattu kori leluille Stadin Aikapankista

 

Tavaroiden vaihtaminen Stadin Aikapankissa jatkuu

Kirjoittaja: EEVA HOUTBECKERS

Sain aiheellisen muistutuksen Stadin Aikapankin ylläpidolta: Tavarailmoitukset aikapankissa pitää ehdottomasti luokitella Tavarat-kategoriaan. Nolo unohdus, sillä olin saanut muiden tapaan tammikuun lopun STAP-tapaamisesta muistiinpanot, joissa kerrottiin uudesta linjasta: Tavaroita ja STAP:n kautta tehtäviä tuotteita (esim. villasukkia,
luomuruokaa) voi vaihtaa jatkossakin, kunhan ilmoitus on Tavarat-kategoriassa.

Kaksi vuotta aikapankkishoppailua

Kirjoittaja: LEILA S.

Syksyllä 2010 huomasin Käpylän kirjaston ilmoitustaululla mainoksen Stadin Aikapankista. Aikapankkitoiminta vaikutti kiinnostavalta, mutta samalla nettiohjelmien käyttöön tottumattomana hivenen haastavalta. Nappasin kuitenkin rohkeasti ilmoituksesta yhteystiedot ja otin yhteyttä. Lokakuussa sain tunnukset Stadin Aikapankkiin ja jo samana iltana tein ensimmäisen oston. Seuraavana päivänä tapasin toisen käpyläläisen ja sain tovia vastaan kassillisen hyväkuntoisia leluja, pelejä ja kirjoja lapsellemme. Aluksi sekavalta tuntunut maailmanlaajuinen Aikapankin nettiohjelmakin alkoi nopeasti tuntua kotoisalta. Liittymiseni jälkeen olenkin tehnyt jo yli 100 vaihtoa Stadin Aikapankissa.

Kaksi vuotta aikapankkeilua on tuonut lapsiperheemme elämään paljon hyvää. Isovanhempien ja kummien asuessa kaukana, on Aikapankin kautta syntynyt tukiverkosto muodostunut tärkeäksi. Perheen isän ollessa pidemmällä työreissulla, on kanssani ollut aikapankkilainen lastenhoitoapuna. Pienten lasten äitinä tämä saatavilla ollut hoitoapu on ollut jaksamisen kannalta merkittävää.

Aikapankin kautta järjestyneen remonttiavun avulla selvisimme myös tiukasta muuttoaikataulusta ja odotettua huonokuntoisemmaksi paljastuneen asunnon kunnostamisesta. Puiden haku kodin lämmitystä varten onnistuu puolestaan toiselta aikapankkilaiselta lainaamamme peräkärryn avulla. Kuluneet sohvamme saivat piristysruiskeen näppärän aikapankkilaisen ommeltua uudet tyynynpäälliset sohvatyynyihin ja toisen tarkkasormisen aikapankkilaisen ommeltua kissan raapiman käsinojan peitoksi lehti- ja kaukosäädintelineen.

Ennen aikapankkeilua stressasin lasten syntymäpäivien järjestämisestä. Syntymäpäiväkakkujen valmistaminen ei ole minulle luontaista, joten paniikki iski viimeistään syntymäpäiviä edeltävänä iltana. Nykyään tilaamme täytekakut Stadin Aikapankin kautta ja olemme alkaneet jopa nauttia syntymäpäivien järjestämisestä. Stadin Aikapankissa on todellisia kakkutaitureita, jotka osaavat valmistaa uskomattoman hienoja teemakakkuja. Pari kertaa meillä on ollut myös mukava aikapankkilainen tekemässä lapsille kasvomaalauksia syntymäpäivien kunniaksi.

Meidän perheemme on puolestaan toiminut Stadin Aikapankissa mm. muuttoapuna, talkooapuna, siivousapuna, kuljetusapuna ja kissojen hoitajina. Meidänkin apumme on tullut tarpeeseen, ja siitä on tullut aina myös meille hyvä mieli. Tuntuu hyvältä olla hyödyllinen.

Edellä on vain pieni osa vaihdoista, joita olemme kahden vuoden aikana tehneet. Kun katson aikapankkilaisen valmistamia sohvatyynyjämme tai paikkaamia housuja, tulee mieleeni kyseinen aikapankkilainen. Vaihdot ovat olleet meille konkreettisesti tärkeitä, mutta niissä tuntuu bonuksena myös yhteisöllisyyden henki. Tavattuani sattumalta aikapankkilaisen, jonka kanssa olimme vuosi sitten tehneet vaihdon, antoi tuttu aikapankkilainen erään minulle hyödyllisen ohjepaperin todeten seuralaiselleen: toinen aikapankkilainen pitää toisesta aikapankkilaisesta aina huolta. Kuulostaa ja tuntuu hyvältä.

Tovituvalta terveisiä!

Kirjoittaja: INARI JUNTUMAA

Aikapankin puitteissa toimiva Aika parantaa–  eli ns. tovitukiverkosto voitti syksyllä hyvinvointi- ja terveysalan innovaatioympäristö Innokylän yleisöäänestyksen. Tovitukitoiminta lienee vain laajenemassa, sillä Tovituki tunnetuksi –hanke sai Raha-automaattiyhdistykseltä projektirahoitusta. Hanketta koordinoi Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrinen yhdistys Kakspy. Projektirahoituksen turvin hankkeen koordinaattori Hanna Koppelomäki ylläpitää ja kehittää tovitukiverkostoa Toisella linjalla Hakaniemessä toimistossa, jonka yhteydessä on myös tiloissa majailevien toimijoiden yhteisiä kokoushuoneita, joita voidaan siis jonkin verran hyödyntää esimerkiksi tukitapaamisten yhteydessä. Verkoston tila on ristitty tovituvaksi.

Tukisuhde syntyy aina siten, että aluksi tukipyyntö toimitetaan netin välityksellä koordinaattorille, joka välittää sen tukijaverkostolle. Itse tuettavan ja tukijan välisten tukitapaamisten aluksi käydään keskustelu, jonka jälkeen tapaamisia pidetään viisi. Tämän jälkeen käydään keskustelu suhteen päättämisestä tai jatkosta. Tukijat, joilla on tukisuhde meneillään, osallistuvat myös työnohjaukseen. Nämä ohjaajat ovat ammattilaisia.

Tukijat sen sijaan eivät suinkaan välttämättä ole auttamisen ammattilaisia muutoin kuin elämänkoulun ansioilla, vaan tuki tapahtuu ”ihmiseltä ihmiselle”. Aktiivinen kuuntelu ja myötäeläminen voivat joskus riittää pitkälle. Joskus tovitukijan kannattaa ohjata tuettava ammattiavun piiriin. Konkreettista arjen apua tarvitseville tovitukiverkostossa on erikseen mm. kodinhoitoryhmä, vaikka toki kodin- ja sielunhoito kulkevat usein käsi kädessä. Verkoston piirissä toimii myös useita toviryhmiä, joiden teemat ovat kosketelleet esimerkiksi läsnäoloa, itsetuntoa ja mielenterveyttä.

Tuen pyytäjät ovat varsin erilaisissa elämäntilanteissa. Ilman tilastollista analyysiä näppituntumani on, että apua pyytävät eivät joko ole lähestyneet (esimerkiksi sosiaali-) viranomaisia vaan toivovat kevyemmän, keskusteluavun auttavan eteenpäin, tai toisaalta ovat jo syistä tai toisista viranomaisasiakkaita, mutta sieltä saatava apu ei tunnu riittävän. Molemmissa tapauksissa voi siis myös tulkita, että tukiverkosto täydentää ja vahvistaa ammattitoimintaa, mutta mukana on sama naapuriavullinen elementti kuin kaikessa muussakin aikapankkitoiminnassa.

Tukisuhteen veloitus tapahtuu yleensä tukijan ja tuettavan välisenä tovimaksuna. Aina näin ei eri syistä toimita, vaan tällöin tukija veloittaa tovituen yhteistiliä. Keskustelussa on myös vaihtoehto kaikista aikapankin tovivirroista kerättävän toviveron jonkin osuuden kanavoimisesta tukitoimintaan. Viimevuotinen Stadin Aikapankin jäsenäänestys toviverojen käytöstä tukisi ajatusta: 64,5% vastanneista kannatti yhteisten tovien käyttämistä jäsenten ehdottamiin hankkeisiin, kun vaihtoehdot olivat käyttö vain aikapankin varsinaisten tehtävien hoitoon sekä suostuminen mihin tahansa enemmistön kantaan.

Aikapankki ammattilaisten vapaaehtoisverkostostona

Kirjoittaja: RITVA SILTANEN

Hiljattain eräs tuttava nosti esille ehdotuksen siitä, että hänen paikkakunnalleen pitäisi saada sellainen uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton vapaaehtoisverkosto, joka auttaisi maahanmuuttajia esimerkiksi lakikysymyksissä ja sosiaalibyrokratian kiemuroissa. Ehdotin, että hän perustaisi aikapankin. Tuntui kuitenkin siltä, että aikapankin ei tässä kontekstissa ajateltu tuovan tarpeeksi säännöllistä turvallisuutta. Huolta on ilmeisesti myös siitä, onko aikapankissa tarpeeksi ammattimaisia toimijoita.

Minä en oikeastaan näe tätä samaa ongelmaa. Esimerkiksi aikapankin kautta löytämäni lastenhoitaja on nimenomaan alan ammattilainen. Olen nähnyt ilmoituksia monen eri alan taitajilta, ja Aika parantaa -verkosto on myös eräänlainen tapa tuoda konkreettisempaa apua Aikapankin jäsenille. Eikö maahanmuuttaja voisi olla aikapankin jäsen ja hyötyä eri alan ammatti-ihmisten avusta, ja tuoda sitten myös omia taitojaan muiden hyödyksi joukkoon mukaan? Mielestäni tämä olisi erinomainen tapa saada myös maahanmuuttajia mukaan nimenomaan ihmisten itsensä perustamiin verkostoihin eikä ainoastaan asioimaan virkamiesten ja virallisten ammatti-ihmisten kanssa.

Eikö aikapankin yhteyteen voisi vaikka perustaa nimenomaan maahanmuuttajille apua tarjoavien henkilöiden verkoston? Lakineuvontaa on tarjolla ainakin Stadin Aikapankissa, varmasti muiltakin paikkakunnilta löytyisi vapaaehtoisia alan auttajia. Sosiaalibyrokratia voi tuntua joskus vaikealta muidenkin kuin maahanmuuttajien mielestä, mutta heillä erityisesti kielitaito voi aiheuttaa hankaluuksia lomakkeita täytettäessä. Uskon hyvin vahvasti, että aikapankista löytyisi kielitaitoisia avustajia, joilla riittäisi aikaa lähteä myös vaikkapa Kelaan mukaan asioimaan. Asioista ei pidä tehdä liian monimutkaisia. Maahanmuuttaja voi aivan samalla tavalla saada apua ns. tavallisilta ihmisiltä kuin kotoperäinen kansalainenkin.

Täytyisi vaan saada sana leviämään ja maahanmuuttajat mukaan aikapankkien toimintaan.