Aihearkisto: Eri aikapankit esittelyssä

Timebanking 2.0

Kirjoittaja: RUBY VAN DER WEKKEN

Between 19-23.6.2013 the second international complementary currency conference took place in The Hague, Holland. These five days (two academic days, one policy makers day, 2 practitioner days), presented a great opportunity to hear from around the world different experiences with regards to different complementary and community currencies (LETS, timebanks, regional currencies, Barter, Brixton pond, Bristol pound, from countries as Argentina, Brasil, Canada, Costa Rica, England, France, Germany, Greece, Holland, Kenya, Korea, Japan, Spain, and the US).

Besides good learning and meeting up with wonderful people engaged in similar endeavours as we are with Timebanking in Finland, the conference created an awareness that in fact we can speak of a global movement focussing on currencies (money is only one form of currency, with the money as debt system as we know it), exchanges, relationships between people and nature.

As one conference participant put forward, this movements believes that the question to the answer of ”What is the future of Community currencies?” is ”Community”, and (whilst the ways to do so can be different) is looking together with other movements towards another possible world. Solidarity was also expressed with colleagues currently on trial and facing a jail sentence in Kenya for having been issuing Bangla- Pesa barter vouchers for local entrepreneurs in Mombasa, Kenya – see the petition initiated in Holland. As the petition reads, “Community and Complementary Currencies (CCCs) are recognized cooperative instruments, used globally by local groups, municipalities and NGOs for social, solidarity, economic and environmental goals.”

The conference was also a great opportunity to at last meet with Tim Jenkins, the developer of the Community Exchange Systems platform also Stadin Aikapankki (Helsinki Timebank) runs on, after 3,5 years of great cooperation. Tim, who has a remarkable personal history as an anti-apartheid activist in South Africa, held a thorough talk at the conference on exchange systems historically, putting to the forefront what a small role in time ’money, as debt’ has had. CES is a mutual credit system, meaning that people trade with each other simply by keeping track of who does or gives what to whom. No money is required and this builds a circle of trust (read more for instance on CES pages or in this article).

With regards to Timebanking and taxes, in Holland I gained more confirmation that it is very important for us to keep up front what the potential of Timebanking is, and can be in the future: both with regards to its objective as set in Helsinki Timebank of enabling mutual assistance between people, and through this a strengthening of communal culture, as well as with regards to the strengthening of a social and ecological just local economy, in which everyone is of equal value and has equal participation possibilities.  We should thus be avoiding that the tax discussion will be leading to a definition of timebanking which only partly reflects our aspirations, and which risks limiting our possibility to use timebanking according to the total of those aspirations in the future. Also, what elsewhere has been happening is good to learn from and keep in mind.

Two further issues were in particular confirmed in Holland with regards to Aikapankki and taxation:

First of all, Timebanks should not be euro taxed. This we already know and firmly believe in, in Finland and in the rest of the world. This being said, different countries have come to different agreements around Timebanking, with the timebanks themselves having different ongoing discussions and negotiations around the issue.  Whilst we generally are told that timebanks are not taxable in for instance the United States, this is not a 100% closed discussion as such. A timebank like the wonderful Dane County Timebank , has been developing a mutual aid network including also a feature as crowdfunding, which also in part is an answer to not all work being able to be done in the timebank.

Timebanks can also be defined by the proposal that after a certain amount of euro’s of exchange, timebank activity is taxable. This is forinstance the agreement in Holland. The plateau is set at 3.000 euro, and after that have to show that no professional work has been done. One hour work is set at 4,5 euro. Stadin Aikapankki has in its ABC , that aikapankki’s working cannot now nor ever be valued in money. Part of the reasoning behind that is that we do not want to be justifying social spending cuts. There are other reasons, like that it goes straight against the core of aikapankki’s principles.

In Britain there is tax exemption for timebanking defined as volunteers work, or charity. Timebanking can in Britain be attached to a generous amount of funding. I listened at the conference to researchers telling about the birth of a “social care industry” in Britain, which not necessarily works, not necessarily realises what people are wanting for, not necessarily is empowering, and which, rather contrary to the spirit of Timebanking, can lead to considerable competition for funds. So, whilst the starting point for sure has been good, the idea that timebankings potential can be better fulfilled via funded projects, not necessarily has turned out to be true. These considerations have also been present in the development of Stadin Aikapankki.

All these agreements and related issues are of course related to a countries history, state and laws. On a European level a lot is happening, and new laws are upcoming.

What I am perhaps mostly trying to convey with these examples, is that the conference brought to the forefront how world wide there is an ongoing search which acknowledges that new ways of doing things, a paradigm shift challenging notions of competition and scarcity is being explored with community currencies including also timebanking – as reflected among other in the discussions of the Commons (see Commons.fi) and Solidarity economy building. And as has been commented to me also in Finland, we might just simply have to understand that existing laws will have to be changed – to be keeping up with reality, we could add.

Secondly, The potential of Complementary community currencies is not strengthened by euro taxation, but by complementary taxes. This is an entire own field of discussion. For instance, at the conference I learned that the Brixton pound can have taxes payed in Brixton pounds, however – Brixton pound taxes are first of all exchanged by a clearing house company into Sterling pound. And that tax money will currently not be reverted back into Brixton pounds to be used in the local economy, due to the contract with the clearing house company, even if that is something Brixton pound movement would certainly want. This is something that is being worked on.

I also took the opportunity to talk more on the issue of Stadin Aikapankki’s internal Timetax , which was developed partly in response to the discussion on aikapankki and taxes, yet also, because of the potential it offers to through the timebank further develop the supporting and building together of common objectives.

It was interesting to hear from Bernard Lietaer on his proposal of the Civics in which citizens pay Civics as a local tax, which is earned by citizens working in different communal projects decided upon democratically, and which as such has resonating elements with Stadin Aikapankki’s ‘Tovivero’ in its democratising of the public sphere. Lietaer was of the opinion that initiatives like these are most worthy of being a given a trial period in a given location, in order to further assess and develop their potential.

Someone commented at the conference that a timetax could be significant for the whole timebank movement, taking timebanking to a next level – innovation if you like. This discussion ofcourse resonates with ideas of co-production and of as Michel Bauwens has described a partnering state, which supports co-production by providing civic infrastructure whilst guaranteeing the basics for all.

Finland’s welfare state’s history, the existing political willingness to be strengthening the cooperative economy, the statement issued in Helsinki’s Global Responsibility Strategy ”In light of social cohesion, citizens selfdetermination, and economic sustainability, the city will be exploring how it can support timebankin’s activities” acknowledging so well the different dimensions to the potential of a community currency as aikapankki – is keeping up faith that conditions in Finland are existing to allow for a progressive development of timebanking in Finnish society, both as an enabler of mutual assistance between people, as a strengthener of civil society, and as a strengthener of a social and ecological just local economy, which has important local, yet also global ramifications. This is what I hope for timebanking in Finland.

 

Mainokset

CES kehittyy

Kirjoittaja: MIKKO NIEMELÄ

Etelä-Afrikasta lähtöisin oleva Community Exchange System (CES)-järjestelmä on kehittyvä alusta, jolla suurin osa Suomenkin aikapankeista toimii. Viime vuoden puolella tuli päivitystä ulkoasuun ja valikoihin, joten jos et ole vielä käynyt tämän vuoden puolella tarkistamassa tiliäsi, nyt se kannattaa tehdä.

Windows-ympäristöön tottuneilla saattaa aluksi olla tutut toiminnot hukassa, loppupeleissä sisältö ei ole hirveästi muuttunut, mutta valikkorakenteessa entisen yläpalkin valinnan kohdalla hiirtä liikuttamalla voi nähdä suorempia linkkejä. Ylintä valintaa napsauttamalla pääsee vielä tutulle sivuille, tämän kohdalla on joillekin tullut hämmennystä.

Eikä tässä vielä kaikki, pari päivää sitten myös yhteyskäytäntö muuttui http:stä entistä turvallisempaan https:ään, joka sisältää myös SSL-varmenteen. Näin ollen vaihtaminen käy suojatun yhteyden kautta. Tämä ei varmasti ole viimeinen edistysaskel, sillä pikkuhiljaa CES:n kehittäjätiimi kasvaa ja lisäominaisuuksia saadaan nähdä vastaisuudessakin.

Aikapankit.fi -yhteisö Facebookissa on tukemassa uusia ylläpitäjiä ja jakamassa tietoa eri toimintakeinoista. Siellä on koostetusti erilaisia artikkeleita ja otteita medianäkyvyydestä Suomen alueelta. Kotisivut ovat kirjoitushetkellä alhaalla, tulevaisuudessa on tarkoitus saada entistä ehompi verkkosivu aikaiseksi.

Pohjois-Suomessa on otettu käyttöön ilmainen nettisivualusta drupalgardens, josta löytyy kotisivut niin Oulun, Rovaniemen kuin Koillismaan aikapankkien tueksi. Kyseessä on kohtalaisen helppokäyttöinen ja huoltovapaa julkaisualusta, joten kannattaa ottaa yhteyttä oman Aikapankin ylläpitäjään, mikäli näet tarvetta verkkonäkyvyydelle.

Nykyään mainonta suuntautuu aina vain enemmän sosiaaliseen mediaan. Facebook– ja Google Plus -sivut/yhteisöt ovat erittäin käteviä paikkoja keskustella ja levittää tietoa tapaamisista sekä uusista artikkeleista mediassa. Jokainen voi olla Aikapankki-aktiivi ja levittää tietoa tuttavilleen. Sitä kautta palveluiden määrä ja monipuolisuus lisääntyy, jolloin kaikki voittavat!

Esittelyssä: Naapuriapu HOAS Kamppi

Aikapankki on väline, jota voi hyödyntää monin eri tavoin. Yksi esimerkki on Naapuriapu HOAS Kamppi, josta kertoo seuraavassa itsekin HOAS:lla asuva (ja aikapankeista gradun tehnyt) Iikka Lovio.

Mikä on aikapankkinne syntyhistoria?

Tämä idea pyöri mielessä jo syksyllä 2010. Ajattelin, että saisiko aikapankin rakennettua kahden kerrostalon varaan. Demos Helsingin pikkujouluissa kuulin alkavasta HOAS laboratorio -projektista, jossa pyritään kehittämään asukaslähtöisiä yhteisöllisyyteen ja energian säästöön liittyviä asumiskonsepteja HOASin kiinteistöissä. Siellä multa kysyttiin voisiko tää toimia meidän talossa. Sanoin etten tiedä, mutta kokeillaan.

Helmikuussa rupesin itsekseni selvittelemään minkälaisia teknisiä sovelluksia tilien hallintaan olisi tarjolla. Tässä vaiheessa mukaan tuli yksi naapuripariskunta. Tehtiin kirje kaikille naapureille, jaettiin jokaiseen asuntoon ja mentiin lenkkisaunoihin agitoimaan porukkaa perustamiskokoukseen. Suurin osa paikalle saapuneista oli sieltä lauteilta, mikä kertonee yleisemmästä trendistä vapaaehtoistyöhön osallistumisessa: henkilökohtainen kutsu on kirjettä tehokkaampi.

Maaliskuun lopussa oli perustamiskokous, johon HOAS sponssasi viiniä ja ruokaa. Ei kummempaa agendaa kuin naapureihin tutustuminen ja aikapankki-idean selventäminen. Tätä ennen en tuntenut yhtäkään nimeltä ja olen asunut tässä kaksi ja puoli vuotta.

Miten aikapankkinne toimii tällä hetkellä?

Jäseniä on noin 25, joista olen tavannut 20. Vaihtoja on tehty jonkin verran: tavaran kantamista, langattoman netin asentamista, pyörän korjausta ja ikkunan pesua.

Alueellinen kattavuus on tällä hetkellä 2 vierekkäistä kerrostaloa. Voisi ottaa kaksi HYY:n taloa mukaan tuosta vierestä. Potentiaalisia jäseniä on silloin maksimissaan noin 400-500. Tässä on se idea, että kaikki jäsenet asuvat riittävän lähellä toisiaan, jotta jokainen vaihtotarjous/pyyntö olisi maantieteellisen etäisyyden puolesta lähestyttävä.

Meillä on ollut kaksi tapaamista, pihakirpputori. Syksylle suunnitellaan kuohuviinitarjoilua uusille ja vanhoille asukkaille. Me lähdemme siitä oletuksesta, että kun ihmiset tuntevat toisensa nimeltä ja tapaavat kasvotusten, he vaihtavat todennäköisemmin. Tästä syystä olemme määritelleet nämä tapaamiset aikapankille tehdyksi työksi, josta palkitaan yhteisötililtä. Ilman näitä tapaamisia aikapankkia ei olisi. Näin pyrimme myös vähentämään sitä kynnystä, ettei kehtaa pyytää apua sen takia kun tili on vielä nollilla. Tähän mennessä asukkaat ovat vaihtaneet ja tehneet ylläpitotyötä yli 50 tuntia yhteensä: kokouksiin osallistumista, valmistelua, flaiereiden tekoa yms. Nämä luvut ovat myös tapa kertoa HOASille, että asukkaat tekevät muutakin kuin häiriköivät. 🙂

Meillä oli myös ihan spontaanisti syntyneet pääsiäisjuhlat yhden jäsenen asunnossa, jossa isäntä tarjosi intialaista ruokaa.

Jäsenten kanssa pidetään pääasiassa yhteyttä facebookin kautta. Vaihtopyyntöjä välitetään suljetun ryhmän kautta. Julkaistaan kuvia tapahtuneista vaihdoista ja kokouksista, jotta saadaan toiminnalle kasvot.  Me ei käytetä CES:a vaan kirjataan vaihdot toistaiseksi google docsissa olevaan excel-taulukkoon. Toistaiseksi tämä on ollut mutkaton tapa toimia, mutta tulevaisuudessa tarvitaan parempi sovellus.

Kun pohdimme sopivaa viestintätapaa, mietimme ”mitkä ovat meidän yhteisiä areenoita”. Totesimme, ettei kannata ottaa uutta nettisivua, koska sinne meneminen vaatii opettelua – siksi Facebook. Toinen valmis kanava oli lenkkisauna. Myös seuraavat viestintäkanavat ovat olleet käytössä: talon seinät, hissilaput, hoasin ryhmäsähköposti ja kotiin jaettavat laput. Mikään ei vedä vertoja kasvotusten tapahtuvalle viestinnälle.

Miten kiinnostuneet saavat teihin yhteyden?

Niille jotka ei ole vielä mukana tiedotetaan tapaamisista hissilapuilla. Tähän asti suurin osa on tullut  mukaan oikeiden kohtaamisen kautta ja näihin pitäisi panostaa jatkossakin kaikille jaettavien kirjeiden sijasta.

Millaisia tulevaisuudensuunnitelmia/toiveita/pelkoja teillä on aikapankkinne suhteen?

Pelkoja ei ole. Tämä joko lähtee toimimaan tai ei. Jos haluaa elää yhteisöllisesti sen eteen pitää tehdä töitä, mutta sille pitää olla myös aito perusta. Asukkaiden vaihtuvuus voi olla haaste. Myös keskustan läheisyys saattaa vaikuttaa siihen, että kotona vietetään vähemmän aikaa, jolloin elämässä on vähemmän sijaa tällaiselle naapuriyhteisöllisyydelle. Yleisestikin ottaen jokainen opiskelija naapureineen on enemmän tai vähemmän asumisurallaan läpikulkumatkalla. Mahdollisesti tästä syystä naapuriin tutustuminen ei ole elämän ykkösprioriteetti.

Unohtumattomin/hassuin/omituisin vaihtokokemus (tai muu erikoinen aikapankkisattumus, jonka haluat jakaa)?

Hyvä mieli tuli, kun yksi jo pois muuttanut naapuri sanoi laittavansa aikapankin pystyyn seuraavassa kodissaan. Pitää osata iloita pienistä, se olen lyhyessä ajassa oppinut. Ja muistaa se, että yksi vaihto johtaa todennäköisesti aina toiseen. Lisäksi ole aidosti todella iloinen siitä, että lähellä asuu mukavaa porukkaa ja että pihalla törmää nykyjään tuttuihin.

Mikä aikapankissa on parasta?  Mitä pitäisi kehittää?

Parasta on ollut se, että tämä on parantanut naapurisuhteita siinä mielessä, että tavaran lainaaminen on lisääntynyt, kun naapurit ovat tulleet tutuiksi. Parasta on myös se, ettei varmaankaan tule sellaista päivää, jolloin ei ole mitään opittavaa aikapankin pyörittämisessä. Jokainen aikapankki on erilainen. Kaikki hyvä ideat ovat tulleet jonkun sivulauseessa ja joku toinen innostuu niistä. Se kertoo hyvin siitä, kuinka jokainen voi olla omilla kyvyillään arvokas yhteisön jäsen.

Pitää pysyä avoimena sen suhteen, mikä juttu voisi toimia tässä kontekstissa. Pitäisi koodata vaihtojen kirjaamiseen soveltuva ohjelma, johon voi kirjautua facebook-tunnuksilla. Sen pitäisi huomioida myös HOASin muuttosykli.

Meillä on HOAS ja Demos Helsinki tsemppaa myös, koska tämä on osa tutkimusprojektia. Hoasin kanssa on sellaista vastavuoroisuutta, että ne tulostaa meille esitteitä ja ovat kiinnostuneita meidän touhuista.

Mitä muuta haluaisit välittää Aikaa pankista –blogin lukijoille ja muille aikapankkitoiminnasta kiinnostuneille?

Tämä englantilaisen kollegan viisaus yhteisötilin käytöstä aikapankissa, eli se, mikä luokitellaan yhteisön hyväksi tehtäväksi ylläpitotyöksi, on mielestäni todella hyvä:

”Basically, to make time banking interesting and lively you need a variety of creative ways for members to earn and spend their credits! This can be worked out by yourself or, better, with the members ’co-producing’ the activities of the time bank. It is better to work these things out with the members so that they have a sense of ownership and democracy, and are accountable for making it work.”

Esittelyssä: Mikkelin Aikapankki

Suomalaisten aikapankkien esittelysarja jatkuu.  Oulun Aikapankin jälkeen on vuorossa Mikkeli.  Mikkelin Aikapankin puolesta kysymyksiin vastasi Hanna Moilanen.

Mikä on aikapankkinne syntyhistoria?

Mikkelin Aikapankki perustettiin maaliskuun lopussa 2011 eli olemme vasta toimintamme alkumetreillä. Vanhempien aikapankkien toiminnasta saatu tieto oli inspiroinut useita mikkeliläisiä tahoillaan. Tarvittiin kuitenkin henkilö viemään asiaa eteenpäin ja kokoamaan porukkaa yhteen. Tällä kertaa se olin minä.

Aikapankkitoiminta oli minulle tuttua vaihtopiirin nimellä vuosituhannen vaihteesta, jolloin pohdimme opiskelijaporukalla toiminnan käynnistämistä Kuopiossa. Sillä kertaa se kuitenkin jäi. Kaikilla oli riittämiin jo jotain muuta tekemistä ja itsekin olin valmistumisen kynnyksellä toinen jalka toisella paikkakunnalla.

Uusi kipinä syttyi kun tapasin Helsingin ja Jyväskylän aikapankkiaktiiveja Jyväskylässä helmikuussa 2011 Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivillä. Olen ollut järjestämässä Mikkelissä kuntalaiskeskustelujen sarjaa Pro Mikkeli kuntalaisliikkeen kanssa. Sovimme, että yksi illoista voidaan käyttää aikapankkiasioiden pohtimiseen.

Maaliskuussa noin parikymmentä ihmistä saapui paikalle avoimen kutsun pohjalta. Osa oli hyvin kiinnostuneita ja kertoi jo odotelleensa tämmöisen toiminnan alkamista myös Mikkelissä. Osa oli kriittisellä ja epäilevällä kannalla. Erityisesti viranomaisten suhtautuminen ja toisaalta luottamukseen liittyvät kysymykset askarruttivat epäilijöitä. Päätimme kuitenkin käynnistää toiminnan ja kokeilla, voisiko se toimia myös meillä Mikkelissä.

Miten aikapankkinne toimii tällä hetkellä?

Maaliskuun jälkeen toiminta on lähtenyt käyntiin pikkuhiljaa. Nyt meitä aikapankkilaisia on parisenkymmentä. Suurin osa jäsenistä on Mikkelin kaupunkialueelta eri kaupunginosista. Vaihtoja jäsenten kesken on tehty noin kymmenen. Tähän mennessä on vaihdettu mm. niskahartiahierontaa, ompelutyötä, tavaroiden siirtoa autolla ja puutarhatöitä. Kaikki ovat innokkaita antamaan apua, mutta sen vastaanottaminen tuntuu olevan isomman kynnyksen takana.

Yhteydenpitotavat eivät ole vielä vakiintuneet. Maaliskuisen kokouksen jälkeen olemme tavanneet kerran kahvilassa, jossa juttelimme toiminnan käynnistämisestä ja sovimme esimerkiksi CES-verkkotorin käyttöön ottamisesta. Huhtikuun aikana päivystin kolmena iltana kirjaston aulassa esittelemässä aikapankkitoimintaa ja neuvomassa verkkotorin käytössä.

Seuraava tapaaminen on erään aikapankin jäsenen mökillä kesän alussa. Ideoimme toiminnan kehittämistä ja tutustumme samalla toisiimme paremmin.

Lähetin hiljattain ensimmäisen ”jäsenkirjeen”, jossa ilmoitin seuraavasta tapaamisesta. Yhteydenpitoa hankaloittaa se, että kaikilla jäsenillä ja toiminnasta kiinnostuneilla ei ole sähköpostia tai he eivät käytä sitä aktiivisesti. Heille pyrin tiedottamaan asioista tekstiviestillä. Omaa esitettä olemme työstäneet kolmen hengen porukalla.

Yhteydenpidon ja muun toiminnan kannalta oleellista on se, miten ihmiset sitoutuvat ja innostuvat ottamaan vastuuta yhteisen toiminnan kehittämisestä. Henkilökohtaisesti toivon, että meillä voisi olla säännöllisesti tapaamisia, joissa ihmiset pääsevät tutustumaan toisiinsa myös nokakkain, jolloin vaihtojen tekeminen myöhemmin on luontevampaa ja helpompaa.

Miten kiinnostuneet saavat teihin yhteyden?

Mikkelin Aikapankkiin saa yhteyden sähköpostilla: mikkelin.aikapankki@gmail.com. Meillä on Facebookissa oma sivu, jota yritän päivittää silloin kun ehdin ja muistan. Olen myös antanut oman puhelinnumeroni aika moneen paikkaan. Muutamia puheluja ja yhteydenottoja sähköpostilla on tullutkin.

Meistä oli lyhyt juttu Etelä-Savon radiossa kun pohdimme toiminnan käynnistämistä. Mikkelin kaupunkilehti on kirjoittanut kolme lyhyttä juttua: toiminnan suunnittelusta, toiminnan aloittamisesta ja viimeisimmäksi verottajan suhtautumisesta.

Vero-jutussa Etelä-Savon verotoimiston päällikkö tulkitsi aikapankkitoiminnan veronalaiseksi. Meiltä aikapankkilaisilta ei pyydetty juttuun kommenttia.

Millaisia tulevaisuudensuunnitelmia/toiveita/pelkoja teillä on aikapankkinne suhteen?

Henkilökohtaisesti toivon, että Mikkelin Aikapankin toiminta kasvaa ja kehittyy. Toivon, että uudet ihmiset uskaltautuvat mukaan. Toivon, että saamme luotua selkeät tiedotus- ja yhteydenpitokäytännöt ja että saamme jaettua vastuun toiminnasta kestävällä tavalla useammille hartioille.

Osa kiinnostuneista aristelee tietokoneenkäyttöä. Pelkään, että osa ikäihmisistä kokee, että toiminta ei ole heitä varten tai että he jäävät syrjään toiminnasta. Yritän rohkaista heitä keskusteluissa mukaan ja painottaa, että ongelmaan on mahdollista löytää ratkaisu yhdessä. Odotan kuitenkin, että toiminnasta kiinnostuneet ihmiset ovat valmiita myös itse pohtimaan ratkaisua ongelmiksi kokemiinsa asioihin.

Toivon, että aikapankin toiminta saadaan laajennettua Mikkelissä myös yksilöiden ja yhdistysten välille. Ehkä myös kaupungin eri yksiköt voisivat olla kumppaneita kaukaisessa tulevaisuudessa. Kun saamme esitteet valmiiksi, ajatuksena olisi jakaa niitä eri puolilla kaupunkia. Olen ajatellut ottaa ensi syksynä yhteyttä oman kaupunginosani asukasyhdistykseen ja kysellä, voisinko tulla esittelemään toimintaa johonkin heidän tilaisuuteensa.

Verotusasiaan tulisi mielestäni saada kansallinen ja selkeä linjaus, jonka mukaan aikapankkitoiminta on verotonta toimintaa. Nyt vaikuttaa siltä, että eri puolilla maata tehdään erilaisia tulkintoja, mikä ei ole oikein kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta.

Mikä aikapankissa on parasta?  Mitä pitäisi kehittää?

Minua kiehtoo aikapankkitoiminnassa yhteisöllisyyden vahvistaminen. Vaikka toimintamme on vasta alussa, olen jo tavannut useita ihmisiä, joihin en ehkä muuten olisi törmännyt lainkaan. On kiinnostavaa seurata, miten luottamus alkaa kasvaa ihmisten välillä.

Toinen puhutteleva asia on aikapankkitoiminnan radikaalisti tasa-arvoinen lähtökohta. Ajatus siitä, että kaikki työ, josta on hyötyä ja apua jollekin toiselle on lähtökohtaisesti samanarvoista, haastaa totutun ajattelun.

Aikapankkitoiminnassa kaikki pääsevät sekä antajan että saajan rooliin. Se kertoo siitä, että meillä kaikilla on jotain annettavaa toisillemme. Toisaalta kenenkään ei tarvitse pärjätä yksin.

Useat jäsenet ovat kiittäneet järjestöbyrokratian puuttumista. Tekeminen saa olla reilusti toiminnan keskiössä kun energiaa ei kulu virallisten asioiden hoitamiseen.

Onko teillä muunlaisia sovelluksia aikapankista kuin yksittäisten ihmisten väliset vaihdot (yhteistyötä esim. jonkin järjestön, yhteisön, yrityksen tms. kanssa)?

Vielä ei ole laajempaa yhteistyötä. Toivon kuitenkin, että tulevaisuudessa saamme myös järjestöjä ja mahdollisesti myös kaupungin yksikköjä mukaan toimintaan.

Millaisia yhteyksiä teillä on ollut muiden aikapankkien kanssa? Kehitysideoita tai toiveita tämän suhteen?

Olen ollut yhteyksissä muutamiin suomalaisiin aikapankkeihin ja kuulostellut vinkkejä toiminnan käynnistämiseen. Erityisen paljon apua olemme saaneet Stadin Aikapankin Rubylta. Omassa porukassa olemme keskustelleet aikapankkien välisistä vaihdoista. Pari jäsenistä on jo laittanut tarjolle esimerkiksi majoitusta tai opastusta Mikkeliin tulijoille.

Suhtaudun myönteisesti aikapankkien väliseen yhteistyöhön esimerkiksi tiedottamisessa, ideoiden jakamisessa ja toki myös konkreettisissa vaihdoissa. Näen aikapankkitoiminnan ytimen paikallisuudessa ja paikallisyhteisön vahvistamisessa. Samalla voimme kuitenkin rakentaa laajempaa yhteisöä ja tunnetta, että emme ole tässä yksin.

(Sain Mikkelin Aikapankin vastaukset toukokuun loppupuolella, mutta pääsin itse postaamaan ne vasta nyt.  Mikkeliläiset ovat tervetulleita lisäämään tuoreempia kuulumisia jutun kommenttiosioon!)

Esittelyssä: Oulun Aikapankki

Suomeen on reilun vuoden aikana perustettu parisenkymmentä aikapankkia eri paikkakunnille. Näistä tunnen itse oikeastaan vain Stadin Aikapankin toimintaa. Mitähän Suomen muille aikapankeille kuuluu, miten ne ovat syntyneet, ja millaista toiminta on tällä hetkellä?  Päätin ottaa tästä selvää ja lähetin kyselyn kaikkiin aikapankkeihin, joihin löysin yhteystiedot.

Läheskään kaikista aikapankeista en ole vielä saanut vastauksia.  Osittain tämä voi johtua siitä, että aikapankkitoiminta on monilla paikoilla vielä hyvin alkuvaiheessa.  Ajattelin kuitenkin pikku hiljaa, muiden postausten lomassa, alkaa jakaa näitä eri aikapankkien esittelyitä blogissani.

Aloitetaan pohjoisesta (vaikkakaan ei pohjoisimmasta –  Rovaniemelläkin on orastavaa aikapankkitoimintaa, mutta vielä ainakaan en ole heistä enempää kuullut).  Ensimmäisenä ääneen pääsee Oulun Aikapankki (vastaajana Mikko Niemelä):

Mikä on aikapankkinne syntyhistoria?

Oulun aikapankki (OUAP) perustettiin 18.10.2010 ja ylläpitäjinä on siitä asti toiminut Mikko Niemelä ja Joonas Sten. Tarkoituksena oli luoda ihmisten elämää helpottava ja yhteisöllisyyttä kasvattava yhteisö, jossa jokaisen aika on yhtä arvokasta.

Miten aikapankkinne toimii tällä hetkellä?

OUAP:ssa on jäseniä yli 40 ja määrä tuntuisi kasvavan jatkuvasti. Vaihtoja tapahtuu jonkin verran. Tällä hetkellä rekisteröityneitä jäseniä on yli 100km säteellä, eli melko laaja-alaisesti toimintaa on. Joitain tapaamisia on järjestetty ja työn alla on alustavan ydinryhmän perustaminen.

Uusista tapahtumista ja päivityksistä ilmoitellaan Facebook-sivulla ja uutiskirjeissä.

 Miten kiinnostuneet saavat teihin yhteyden?

Oulun aikapankkiin voi ottaa yhteyttä mm. sähköpostilla, facebookissa ja soittamalla ylläpitäjille. Nettisivut löytyvät osoitteesta ouap.tk, jossa tarkempia tietoja. Juttua OUAP:sta on ollut mm. Kalevassa, Oulu-lehdessä, Siikajokilaaksossa sekä Oulu YLE ja Pooki -radioissa.

Olemme tehneet jo muutamia luentokeikkoja ja pyrimme olemaan yhteistyössä erinäisten järjestöjen kanssa, kuten Kylissä on voimaa -hankkeen ja Hyvän mielen talon.

Millaisia tulevaisuudensuunnitelmia/toiveita/pelkoja teillä on aikapankkinne suhteen?

Tulevaisuudessa olisi tarkoitus saada lisää ihmisiä mukaan ja järjestää tapahtumia, kuten esittelyjä ja Tovimarkkinoita, joissa voidaan tietyssä paikassa jutustella ja vaihdella palveluksia. Osallistumme mm. syksyllä tulevaan Oulun Sosiaalifoorumiin. Tulevaisuudennäkymät ovat hyvät.

Unohtumattomin/hassuin/omituisin vaihtokokemus (tai muu erikoinen aikapankkisattumus, jonka haluatte jakaa)?

Rantsilassa oli aikapankin luento, johon osallistui yllättävän monta ihmistä. Pienessä porukassa saatiin hyvä henki aikaan ja juttua riitti. Tällaiset yksinkertaiset asiat tekevät aikapankkitoiminnasta mukavaa!

Mikä aikapankissa on parasta?  Mitä pitäisi kehittää?

Mahdollisuus näyttää esimerkkiä, että talkoohenkeä vielä riittää, aina ei tarvita joka paikassa rahaa ja ihmiset ovat samanarvoisia. Valtion tulisi tukea tällaista toimintaa sen hankaloittamisen sijaan. Isossa Britanniassa valtio tukee aikapankkeja ja se on tuonut erittäin hyviä tuloksia koskien ihmisten hyvinvointia ja eristäytymisen estämistä.

Onko teillä muunlaisia sovelluksia aikapankista kuin yksittäisten ihmisten väliset vaihdot (yhteistyötä esim. jonkin järjestön, yhteisön, yrityksen tms. kanssa)? Tai suunnitelmia tähän suuntaan?

Voittoa tavoittelemattomien järjestöjen kanssa on hyvä olla yhteistyössä, saa uusia kontakteja ja vastavuoroinen apu on hyvä asia. Lisäksi kontaktit mediaan ovat avainasemassa tiedon levityksessä. Esittelemme mielellämme aikapankin toimintaa halukkaille.

Millaisia yhteyksiä teillä on ollut muiden aikapankkien kanssa (Suomessa tai laajemminkin); onko kokemuksia eri aikapankkien välisistä vaihdoista? Kehitysideoita tai toiveita tämän suhteen?

Itse olen ollut mukana Suomen aikapankkien yhteisten kotisivujen tekemisessä, on ollut erinäisiä tekstiprojekteja ynnä muuta. Kommunikointi muidenkin aikapankkien välillä kasvattaa kokemuksista oppimista ja ehkä vähemmän virheitä syntyy. Toinen toistamme tukien voimme yhteistyöllä ylittää suurimmat esteet.

Mitä muuta haluaisitte kertoa aikapankistanne / välittää Aikaa pankista –blogin lukijoille ja muille aikapankkitoiminnasta kiinnostuneille?

Oulun aikapankissa on hyvä yhteishenki ja ystävällisiä ihmisiä. Uusiin ihmisiin tutustuminen on mukavaa ja siinä huomaa, että toisia auttamalla saa itsekin paljon, esim juttelun kautta. Lisäksi voi tuntea itsensä tärkeäksi, kun on jotain antaa muillekin.

Aikapankkiin liittyminen on ilmaista ja tarjolla on laaja valikoima palveluita. Meillä jokaisella on jotain annettavaa kanssaihmisillemme, vaikka se aluksi tuntuukin hassulta. Kautta aikojen ihminen on pärjännyt lajina juurikin ilmiömäisen yhteistyökyvyn avulla. Tämä on hyvä lähtökohta rakennettaessa uusia verkostoja.