Aihearkisto: Aika parantaa

Stadin Aikapankin vuosi 2014

Kirjoittaja: RUBY VAN DER WEKKEN

Viides toimintavuotemme tuli täyteen syksyllä. Kirjoitus kokemuksista ja saavutuksista julkaistiin syntymäpäivänä 3.10.2014.

Vietimme hienot 5-vuotisjuhlat. Tilaisuudessa pidettiin tärkeitä puheenvuoroja, jotka koskivat aikapankkien haasteita sekä sosiaalisia ja ekologisia vaikutusmahdollisuuksia. Seinälle teimme paikalla olleiden juhlijoiden vaihtojen verkoston. Se antoi hyvän kuvan tasa-arvoisista suhteistamme ja pistää miettimään, miltä kuva voisi näyttää koko aikapankin osalta, ja miltä kuva kokonaisuudessaan voisi näyttää! Juhlia varten koostetusta albumista oli luettavissa monta tovitarinaa. Illan musiikkiesitys alkoi mielenkiintoisesti kaivostoimintaa koskevalla laululla, joka käsitteli erilaista talousnäkökulmaa, mitä aikapankkikin edustaa ja haluaa edistää.

Saimme tänä vuonna myös uuden paikan jäsentapaamisille. Syksyllä perustettu Kammari on kulttuurinen tila, jota käyttävät erilaiset kollektiivit. Yksi tärkeä periaate Kammarissa on se, että sitä käyttävät yhteisöt huolehtivat ja vastaavat siitä yhdessä. Se ei ole vain hyödyke, jonka saa käyttöönsä maksamalla vuokraa.  Kaikki Kammaria käyttävät saavat osallistua päätöksentekoon koskien sen toimintaa ja tila muotoutuu yhteisöjensä mukana.  Pidimme siellä neljä jäsentapaamista joka kuukauden lopussa, synttärijuhlan suunnittelupalaverit sekä aikapankkipelin suunnitteluiltapäivän. Annoimme oman panoksemme Kammarin toimintaan valmistamalla ruokaa ja leivonnaisia paikan päällä myytäväksi.

Uusi vuosi aloitetaan kahdella tärkeällä tapahtumalla:

Stadin Aikapankin ja Helsingin kaupungin seminaari pidetään 15.1.2015 klo 11-14 Kansalaisinfossa. Lähetimme kutsun kaikille Helsingin kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsenille. Alustusten jälkeen pidetään kaksiosainen paneelikeskustelu.

Tervetuloa kuuntelemaan ja osallistumaan keskusteluun!

Aika parantaa -verkosto järjestää 21.1. Välittämisen rakenteet -seminaarin tovituen merkityksestä ja mahdollisuuksista. Seminaarin yhtenä teemana on aikapankin ja tovituen potentiaali ja hyödyntämismahdollisuudet sosiaali- ja terveysalalla. Lisätietoja ja ilmoittautumislomake.

Molempien seminaarien tarkoituksena on tuoda esiin aikapankin potentiaali eri toimijoiden kanssa. On hyvä keskustella uudenlaisesta taloudesta sekä vaihtoehtoisesta verotusmallista. Kuten todettu, poliitikoille ja muille kaupungin edustajille täytyy kertoa uudestaan ja uudestaan, että aikapankki on mahdollisuus!

Stadin Aikapankin vaihtojen verkosto

Stadin Aikapankin vaihtojen verkosto

Kirje tuntemattomalle

(Jutun kirjoittaja haluaa pysytellä nimettömänä)

Näin viime yönä unen, jossa olin kirjastossa etsimässä poikaani, joka oli eksynyt. Huomasin alahyllyllä kirjojen takana pienen lahjakassin, jossa luki: Lahja sinulle. Tiesin löytäneeni yllätyksen, joku oli halunnut jättää lahjan sille, joka sen sattuisi löytämään. Lahjakassissa oli korttitarvikkeita, joista voisi itse askarrella kortteja toisille.

Seuraavana aamuna sähköpostissa oli Aikapankin toivelista, jossa ihmiset kertovat mihin tarvitsisivat apua. Uni palautui mieleeni, kun näin ilmoituksen tovitukeen toivotuista palveluista. Kirje tuntemattomalle! Sellaisia minä haluaisin viedä kirjastoon, antaa lahjaksi eteenpäin toiselle sitä mitä itse olen aiemmin saanut.

Kun on elänyt läpi yksinäisyyden ja masennuksen ja selvinnyt ja jopa toipunut siitä, haluaa ottaa kädestä niitä jotka vielä kulkevat pimeässä ja auttaa heitä löytämään valoon. Toivottavasti minun kirjeeni tavoittavat tällaisia ihmisiä ja tuovat heille toivoa.

kirjetuntemattomalle

Inhimillinen tuki verolle?!

Kirjoittaja: HANNA KOPPELOMÄKI

Verohallinnon 5.11. julkaisema ohjeistus tulkitsee merkittävän osan aikapankeissa tehtävästä vaihtotoiminnasta veronalaiseksi. Ensitietojen mukaan tämä koskisi myös aikapankkiperiaatteella inhimillistä tukea tarjoavan Aika parantaa -verkoston toimintaa. Verottajan linjaus tuntuu täysin käsittämättömältä.

Aika parantaa -verkosto tarjoaa tovitukea eli matalan kynnyksen keskustelu- ja kuunteluapua aikapankin  toveja vastaan. Konkreettisen tukitoiminnan järjestämisen ohella verkoston tehtävänä on arkipäiväistää jaksamiseen ja mielenterveyteen liittyvää keskustelua ja muistuttaa siitä, että on täysin normaalia tarvita ja pyytää välillä tukea jaksamiseensa – ja voimien palauduttua olla valmiina tarjoamaan omien kykyjen mukaista apua muille.

Pelottaa ajatella, että tällainen uudenlaista kulttuuria edustava omaehtoisen auttamisen ja vertaistuen muoto tyrehtyisi siihen, että ihmiset eivät veroseuraamusten ja turhan byrokratian pelossa uskalla enää tarjota tai pyytää tukea aikapankin kautta. Siihen, mikä olisi inhimillisen tuen ”käypä arvo”, ei verottajakaan ole osannut vastata.

Elämme kummallisen kaksinaismoralistisessa yhteiskunnassa. Yhtäältä peräänkuulutetaan keinoja osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi – mutta annas olla kun kansalaiset kehittävät jotain omaehtoista ja toimivaa, niin äkkiä suitset suuhun. Ja samaan aikaan veroparatiiseissa…

Verottaja vastailee näennäisdemokraattisesti kymmeneksi päiväksi pystytetyllä Kysy aikapankkien verotuksesta -facebooksivustolla tyrmistyneitten ihmisten kysymyksiin tavalla, joka herättää oikeastaan vain uusia ja uusia kysymyksiä. Vastauksissa toistuu jatkuvasti lause, että aikapankkitoiminta ei kuitenkaan ole esimerkiksi harmaan talouden torjunnassa verottajan tärkeysjärjestyksen kärkipäässä.  Ja että verohallinnon tarkoituksena ei ole tulkita ohjetta erityisen tiukasti.  Myös HS:n pääkirjoituksessa 7.11. viitattiin siihen, että ohjeistuksen noudattaminen jää verovelvollisten omantunnon varaan.

Mutta: ainakin tuntemani aikapankkilaiset – ja heitä on paljon – ovat yhteiskunnallisesti vastuuntuntoista porukkaa ja nimenomaan haluavat toimia avoimesti, selkeiden yhteisesti sovittujen järkevien sääntöjen mukaan. Verotuksen periaatteellista tärkeyttä on tuskin kukaan kiistämässä. Mutta koska aikapankit muutenkin toimivat rahatalouden ulkopuolella, miksi vaihtoihin ei voisi kehittää aikaan perustuvaa verotusta?

Haluan uskoa, että terve järki ja inhimillisyys voittavat, ja verottajan ohjeistus kumotaan. Tai ainakin aikapankeille myönnetään niiden ehdottama kahden vuoden verovapaa koeaika toiminnan yhteiskunnallisten hyötyjen selvittämiseksi.

Tovituvalta terveisiä!

Kirjoittaja: INARI JUNTUMAA

Aikapankin puitteissa toimiva Aika parantaa–  eli ns. tovitukiverkosto voitti syksyllä hyvinvointi- ja terveysalan innovaatioympäristö Innokylän yleisöäänestyksen. Tovitukitoiminta lienee vain laajenemassa, sillä Tovituki tunnetuksi –hanke sai Raha-automaattiyhdistykseltä projektirahoitusta. Hanketta koordinoi Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrinen yhdistys Kakspy. Projektirahoituksen turvin hankkeen koordinaattori Hanna Koppelomäki ylläpitää ja kehittää tovitukiverkostoa Toisella linjalla Hakaniemessä toimistossa, jonka yhteydessä on myös tiloissa majailevien toimijoiden yhteisiä kokoushuoneita, joita voidaan siis jonkin verran hyödyntää esimerkiksi tukitapaamisten yhteydessä. Verkoston tila on ristitty tovituvaksi.

Tukisuhde syntyy aina siten, että aluksi tukipyyntö toimitetaan netin välityksellä koordinaattorille, joka välittää sen tukijaverkostolle. Itse tuettavan ja tukijan välisten tukitapaamisten aluksi käydään keskustelu, jonka jälkeen tapaamisia pidetään viisi. Tämän jälkeen käydään keskustelu suhteen päättämisestä tai jatkosta. Tukijat, joilla on tukisuhde meneillään, osallistuvat myös työnohjaukseen. Nämä ohjaajat ovat ammattilaisia.

Tukijat sen sijaan eivät suinkaan välttämättä ole auttamisen ammattilaisia muutoin kuin elämänkoulun ansioilla, vaan tuki tapahtuu ”ihmiseltä ihmiselle”. Aktiivinen kuuntelu ja myötäeläminen voivat joskus riittää pitkälle. Joskus tovitukijan kannattaa ohjata tuettava ammattiavun piiriin. Konkreettista arjen apua tarvitseville tovitukiverkostossa on erikseen mm. kodinhoitoryhmä, vaikka toki kodin- ja sielunhoito kulkevat usein käsi kädessä. Verkoston piirissä toimii myös useita toviryhmiä, joiden teemat ovat kosketelleet esimerkiksi läsnäoloa, itsetuntoa ja mielenterveyttä.

Tuen pyytäjät ovat varsin erilaisissa elämäntilanteissa. Ilman tilastollista analyysiä näppituntumani on, että apua pyytävät eivät joko ole lähestyneet (esimerkiksi sosiaali-) viranomaisia vaan toivovat kevyemmän, keskusteluavun auttavan eteenpäin, tai toisaalta ovat jo syistä tai toisista viranomaisasiakkaita, mutta sieltä saatava apu ei tunnu riittävän. Molemmissa tapauksissa voi siis myös tulkita, että tukiverkosto täydentää ja vahvistaa ammattitoimintaa, mutta mukana on sama naapuriavullinen elementti kuin kaikessa muussakin aikapankkitoiminnassa.

Tukisuhteen veloitus tapahtuu yleensä tukijan ja tuettavan välisenä tovimaksuna. Aina näin ei eri syistä toimita, vaan tällöin tukija veloittaa tovituen yhteistiliä. Keskustelussa on myös vaihtoehto kaikista aikapankin tovivirroista kerättävän toviveron jonkin osuuden kanavoimisesta tukitoimintaan. Viimevuotinen Stadin Aikapankin jäsenäänestys toviverojen käytöstä tukisi ajatusta: 64,5% vastanneista kannatti yhteisten tovien käyttämistä jäsenten ehdottamiin hankkeisiin, kun vaihtoehdot olivat käyttö vain aikapankin varsinaisten tehtävien hoitoon sekä suostuminen mihin tahansa enemmistön kantaan.

Luottamus on yleistä

Kirjoittaja: INARI JUNTUMAA

Ritva Siltanen kirjoitti 5.11. turvallisuudesta. Kuinka aikapankkilainen voi luottaa siihen, että tulija on se, jonka tulisi olla? Oikeastaan turvallisuus ja luotettavuus liittyvät keskeisesti jo sopimuksen tekemiseen: kuinka voi luottaa siihen, että tulija tulee ja sopimus pidetään?

Internetissä toimii lukuisia muitakin verkostoja, joiden toiminta pohjautuu siihen, että toimijat ovat luotettavia. Esimeriksi Hospitality club ja Coach surfing ovat sivustoja, joiden kautta matkustelijat voivat etsiä uusia tuttuja eri puolilta maailmaa ja yöpyä heidän luonaan tai vaikkapa vain saada paikallisopastusta uudessa kaupungissa.

On muitakin yhteisöjä, jotka pohjautuvat vastaavanlaiseen luottamukseen; lukuisat kansainväliset järjestöt mahdollistavat muun toiminnan ohessa jäsenilleen verkoston, joiden kautta voi tarvittaessa löytää vaikkapa juuri lyhytaikaisia majoittajia vieraissa paikoissa.

Yleensä näihin järjestelmiin pitää tietysti kirjautua oikeilla henkilötiedoilla, mutta viime kädessä löytyy tuskin mitään tahoa, joka järjestelmällisesti tarkistaa tietojen paikkansapitävyyden. Vieraiden ihmisten luotettavuus toisiaan kohtaan vaikuttaa olevan aika laajaa.

Tällä hetkellä vaikuttaa kuitenkin olevan vallalla ajatus siitä, että ihmiset ovat pohjimmiltaan itsekkäitä ja pyrkivät hyötymään toisistaan ja toisensa kustannuksella. Tällainen ajatus välittyy valtamedia kautta. En kuitenkaan kuulu niihin, jotka uskovat sellaiseen ihmiskuvaan. Siksi en ole hämmästynyt, että aikapankin kaltaiset tuntemattomien ihmisten väliseen vastavuoroisuuteen perustuvat järjestelmät toimivat ja että tietotekniikan mahdollistaessa myös levittäytyvät jopa maailmanlaajuisiksi.

Yksittäistapauksina me ihmiset olemme yleisesti ottaen melko hyväntahtoisia. Räikein syrjintä on rakenteiden tasolla; yksittäiset ihmiset järjestävät pientä kehitysapua samalla kun valtiomme ja ylikansalliset instituutiomme riistävät kolmatta maailmaa, joka muuten on erityisesti väestömäärällä mitattuna huomattavasti meitä ensimmäistä ja toista maailmaa laajempi joukkio. Miksi rakenteet sitten voivat olla vastakkaisia yleiselle hyväntahtoisuudelle? Rakenteet luo varsin pieni joukko, emmekä edes tiedä, ketkä.

Juuri kaikista näistä syistä aikapankin kaltaisia vaihtoehtoisia rakenteita tarvitaan. Mikään yhteiskunta ei pysy kasassa ilman hyvää haluavia ja tekeviä aktiivisia ihmisiä. Ennen kaikkea: me ihmiset emme pysy kasassa ilman hyvää haluavia ja tekeviä aktiivisia ihmisiä.

Iloinen yksityiskohta syntyi siitä, että tovitukea tarjoava Aika parantaa -verkosto valittiin vastikään sosiaali- ja terveysalan innovaatiopalkintofinalistiksi, palkinnon voittajalle tulee kuun lopussa luovuttamaan sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko. Pieniä suuria tekoja!

Aikapankki ammattilaisten vapaaehtoisverkostostona

Kirjoittaja: RITVA SILTANEN

Hiljattain eräs tuttava nosti esille ehdotuksen siitä, että hänen paikkakunnalleen pitäisi saada sellainen uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton vapaaehtoisverkosto, joka auttaisi maahanmuuttajia esimerkiksi lakikysymyksissä ja sosiaalibyrokratian kiemuroissa. Ehdotin, että hän perustaisi aikapankin. Tuntui kuitenkin siltä, että aikapankin ei tässä kontekstissa ajateltu tuovan tarpeeksi säännöllistä turvallisuutta. Huolta on ilmeisesti myös siitä, onko aikapankissa tarpeeksi ammattimaisia toimijoita.

Minä en oikeastaan näe tätä samaa ongelmaa. Esimerkiksi aikapankin kautta löytämäni lastenhoitaja on nimenomaan alan ammattilainen. Olen nähnyt ilmoituksia monen eri alan taitajilta, ja Aika parantaa -verkosto on myös eräänlainen tapa tuoda konkreettisempaa apua Aikapankin jäsenille. Eikö maahanmuuttaja voisi olla aikapankin jäsen ja hyötyä eri alan ammatti-ihmisten avusta, ja tuoda sitten myös omia taitojaan muiden hyödyksi joukkoon mukaan? Mielestäni tämä olisi erinomainen tapa saada myös maahanmuuttajia mukaan nimenomaan ihmisten itsensä perustamiin verkostoihin eikä ainoastaan asioimaan virkamiesten ja virallisten ammatti-ihmisten kanssa.

Eikö aikapankin yhteyteen voisi vaikka perustaa nimenomaan maahanmuuttajille apua tarjoavien henkilöiden verkoston? Lakineuvontaa on tarjolla ainakin Stadin Aikapankissa, varmasti muiltakin paikkakunnilta löytyisi vapaaehtoisia alan auttajia. Sosiaalibyrokratia voi tuntua joskus vaikealta muidenkin kuin maahanmuuttajien mielestä, mutta heillä erityisesti kielitaito voi aiheuttaa hankaluuksia lomakkeita täytettäessä. Uskon hyvin vahvasti, että aikapankista löytyisi kielitaitoisia avustajia, joilla riittäisi aikaa lähteä myös vaikkapa Kelaan mukaan asioimaan. Asioista ei pidä tehdä liian monimutkaisia. Maahanmuuttaja voi aivan samalla tavalla saada apua ns. tavallisilta ihmisiltä kuin kotoperäinen kansalainenkin.

Täytyisi vaan saada sana leviämään ja maahanmuuttajat mukaan aikapankkien toimintaan.

Miksi jumittaa yksin, kun voi tehdä yhdessä…

Minua on painanut tämä blogihiljaisuus jo pidemmän aikaa. Mutta minkäs teet, kun aika ja energiat ovat menneet (vahvasti toki aikapankkiin liittyvän) Aika parantaa -verkoston pyörittämiseen. Onneksi aikapankista löytyi ratkaisu tähänkin pulmaan. Miksi kärvistelisin kirjoittamispaineiden kanssa itsekseni, kun aikapankista ja bloggaamisesta kiinnostuneita on varmasti muitakin. Onhan Stadin Aikapankissakin jo lähes 2000 jäsentä.  Laitoin siis ilmoituksen aikapankkiin – ja pian aloinkin saada vastauksia aikapankkiyhteisön voimin kirjoitettavasta ja kehitettävästä blogista kiinnostuneilta.

Tästä päivästä lähtien Aikaa pankista -blogi on siis yhteisömuotoinen. Mukaan on jo ilmoittautunut reilut puolentusinaa kirjoittajaa – ja myös kaikki uudet näkökulmat ja kirjoittajat ovat tervetulleita! Taustaa-osiossa on lisätietoja kirjoittajista ja ohjeita mukaantulosta kiinnostuneille.

Yhteisöblogin avauksesta vastaa Eeva Houtbeckers. Uusien kirjoittajien juttuja on jo varastossa julkaisua odottamassa, ja jatkossa niitä postataan kerran viikossa. Pysykää siis kuulolla…

Eeva Houtbeckers:  LISÄÄ VAIHTOJA LÄHELTÄ

Liityin aikapankkiin tutkimuksellisista ja henkilökohtaisesta kiinnostuksesta. Väitöstutkimukseni liittyy muun muassa vaihtoehtoisiin taloudellisen toiminnan muotoihin, ja aikapankkitoiminta sopii teemaan kuin tovi tilille.

Liittymisen jälkeen olen ihmetellyt miksi en tehnyt sitä aikaisemmin. Kokemukseni aikapankkitoiminnasta ja tapaamani ihmiset ovat olleet erittäin mukavia. Olen saanut kokea kaipaamaani yhteisöllisyyttä, ainakin Helsingin mittakaavassa.

Nimittäin lähiyhteisön ihmisiin tutustuminen ja arjen jakaminen on pääsyy innostukselleni aikapankkia kohtaan. Ystäväni asuvat hajallaan ympäri pääkaupunkiseutua ja siksi arkinen oleilu on harvinaista herkkua. Silti haluan olla tekemisissä muiden ihmisten kanssa pienissä arjen asioissa enkä linnoittautua kotiini, erityisesti kun perheeseemme on siunaantunut uusi ihmisenalku.

Harmillisesti kohdallani ei vielä ole toteutunut aikapankkivaihtojen maantieteellinen läheisyys. Osaltaan tämä selittyy melko tuoreella kokemuksellani, sillä en osaa hyödyntää aikapankkia vielä kovinkaan monipuolisesti ja pyytää palveluita. Osaltaan syy on siinä, että lähialueeni vaihtotarjoukset ja -pyynnöt eivätkä vastaa omia kykyjäni tai tarpeitani ja päinvastoin.

Siksi olen pohtinut keinoja lisätä aikapankin palveluvaihtoa lähempänä asuinpaikkaani.

  1. Voin muuttaa perheeni kanssa aktiiviselle aikapankkialueelle tai alueelle, joka on kuulu yhteisöllisyydestään. Muuton voi nyt toistaiseksi unohtaa lukuisista käytännön syistä eikä lapsen päivähoitopaikan varmistuminen ole niistä vähäisin.
  2. Voin rekrytoida uusia aikapankkilaisia omasta tuttavapiiristä, jonka potentiaalisten palvelusten tai tarpeiden arvaan vastaavan enemmän omaa elämäntilannettani. Uusien jäsenten rekrytointi on lähes vaivatonta, sillä vanhempana olen tutustunut alueen muihin lapsiperheisiin. Lisäksi voin puhua aikapankista naapureilleni.
  3. Voin kokeilla aivan uusia palveluita ja vastata rohkeasti vaihtopyyntöihin. Tässä voi koittaa mennä niin kutsutun mukavuusalueensa ulkopuolelle ja oppia uusia asioita.

Tuleeko mieleesi joitakin muita keinoja, joilla voi lisätä vaihtoja omalla lähialueella?