Kirjoittaja: HANNA KOPPELOMÄKI
Verohallinnon 5.11. julkaisema ohjeistus tulkitsee merkittävän osan aikapankeissa tehtävästä vaihtotoiminnasta veronalaiseksi. Ensitietojen mukaan tämä koskisi myös aikapankkiperiaatteella inhimillistä tukea tarjoavan Aika parantaa -verkoston toimintaa. Verottajan linjaus tuntuu täysin käsittämättömältä.
Aika parantaa -verkosto tarjoaa tovitukea eli matalan kynnyksen keskustelu- ja kuunteluapua aikapankin toveja vastaan. Konkreettisen tukitoiminnan järjestämisen ohella verkoston tehtävänä on arkipäiväistää jaksamiseen ja mielenterveyteen liittyvää keskustelua ja muistuttaa siitä, että on täysin normaalia tarvita ja pyytää välillä tukea jaksamiseensa – ja voimien palauduttua olla valmiina tarjoamaan omien kykyjen mukaista apua muille.
Pelottaa ajatella, että tällainen uudenlaista kulttuuria edustava omaehtoisen auttamisen ja vertaistuen muoto tyrehtyisi siihen, että ihmiset eivät veroseuraamusten ja turhan byrokratian pelossa uskalla enää tarjota tai pyytää tukea aikapankin kautta. Siihen, mikä olisi inhimillisen tuen ”käypä arvo”, ei verottajakaan ole osannut vastata.
Elämme kummallisen kaksinaismoralistisessa yhteiskunnassa. Yhtäältä peräänkuulutetaan keinoja osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi – mutta annas olla kun kansalaiset kehittävät jotain omaehtoista ja toimivaa, niin äkkiä suitset suuhun. Ja samaan aikaan veroparatiiseissa…
Verottaja vastailee näennäisdemokraattisesti kymmeneksi päiväksi pystytetyllä Kysy aikapankkien verotuksesta -facebooksivustolla tyrmistyneitten ihmisten kysymyksiin tavalla, joka herättää oikeastaan vain uusia ja uusia kysymyksiä. Vastauksissa toistuu jatkuvasti lause, että aikapankkitoiminta ei kuitenkaan ole esimerkiksi harmaan talouden torjunnassa verottajan tärkeysjärjestyksen kärkipäässä. Ja että verohallinnon tarkoituksena ei ole tulkita ohjetta erityisen tiukasti. Myös HS:n pääkirjoituksessa 7.11. viitattiin siihen, että ohjeistuksen noudattaminen jää verovelvollisten omantunnon varaan.
Mutta: ainakin tuntemani aikapankkilaiset – ja heitä on paljon – ovat yhteiskunnallisesti vastuuntuntoista porukkaa ja nimenomaan haluavat toimia avoimesti, selkeiden yhteisesti sovittujen järkevien sääntöjen mukaan. Verotuksen periaatteellista tärkeyttä on tuskin kukaan kiistämässä. Mutta koska aikapankit muutenkin toimivat rahatalouden ulkopuolella, miksi vaihtoihin ei voisi kehittää aikaan perustuvaa verotusta?
Haluan uskoa, että terve järki ja inhimillisyys voittavat, ja verottajan ohjeistus kumotaan. Tai ainakin aikapankeille myönnetään niiden ehdottama kahden vuoden verovapaa koeaika toiminnan yhteiskunnallisten hyötyjen selvittämiseksi.
Aikaa pankista 
Mikä on EU: n kanta aikapankkeihin – onko sellaista vielä? Voisiko EU:lta kysyä kantaa, tai lausuntoa, joka sitten sitoisi myös Suomen verottajaa? Luulisi, että joissain EU-maissa ollaan pidemmällä ja ymmärretään aikapankkien rakentava merkitys koko yhteiskunnalle. Voisiko Suomen MEPeiltä kysyä asiaa? Tai pyytää, että vievät sen EU:hun puheeksi.
Tulee mieleen myös kansalaisaloite aikapankkien hyväksymiseksi, tai kansalaisaloite lakimuutoksesta, että verot voisi maksaa myös toveina. EI vain aikapankkitoiminnasta koituneet verot, vaan ihan verot ylipäätään. Osa ihmisistä voisi tehdä työtä ajallaan, toiset edelleen rahalla, osa ihmisistä voisi maksaa veronsa tekemällä suoraan niitä töitä, joita yhteiskunta verovaroin on päättänyt kustantaa, osa ihmisistä maksaisi veronsa edelleen valuutalla. Ja suuri osa ihmisistä voisi käyttää kumpaakin tapaa. Tässähän sitä olisi lisää vaihtoehtoja mielekkääseen tekemiseen ja siihen, että kaikki ihmiset hyväksytään yhteiskunnan rakentajiksi. Ei kai kellään luulisi sitä vastaan olevan mitään, että useampi ihminen on yhteiskunnassa mukana?
Mutta kansalaisaloitteen teko on tässä asiassa mielestäni ehkä toissijaista, minun mielestäni tämä asia pitää saada läpi puhumalla. Kulttuuri- ja asennemuutos siis. Eikö muuten veroviraston ihmisillä voisi tulla mieleen, että he voisivat yhdessä lähteä ehdottamaan lakimuutosta, sen sijaan että lakiin vedoten sanotaan, että joku ei ole mahdollista. Sekin olisi sitä yhdessä rakentamista!
Tai onko Helsingin kaupunginvaltuustolta tullut lisäkantaa asiaan? Kaupungin- ja kunnanvaltuustot voisivat lähteä mukaan kääntämään maamme suuntaa tässä asiassa – he ovat lähellä näkemässä, miten aikapankkien hyöty kumuloituu moninkertaisesti hyväksi. Poliittiset puolueet samoin. Apuja nyt, ja pian!! Kaikilta kykeneviltä.
Jos verokertymä on jäämässä jatkuvasti pieneksi suhteessa julkisin varoin kustannettaviin palveluihin, niin miksei ihmisten anneta tehdä näitä töitä ajallaan? Ja ajasta? En voi tajuta sitä logiikkaa, että veroja pitäisi maksaa vain valuutalla. Juuri valuutan puutteestahan johtuu se, että niin moni tarpeellinen työ jää tekemättä! Mikä syy rahanpuute muka on siihen, ettei työtä voisi tehdä ja korjattavia asioita saattaa kuntoon?
Aikapankkityö nimenomaan tuottaa sitä hyvinvointia, jota yhteiskunta varojen puutteessa jättää osin tuottamatta. Siinä mielessä katson aikapankkien kautta tapahtuvan työn olevan jo sinänsä lähes veronmaksua sanan varsinaisessa merkityksessä. Yhteiskunnan hyvinvoinnin takaamista. Ja tovivero on yksi nerokkaimmista tavoista ohjata osa työstä yhteisesti sovittuihin yleishyödyllisiin yhteiskuntaa rakentaviin kohteisiin.
Kiitos hyvistä kommenteista ja tärkeistä pointeista! EU-tason kannasta en ainakaan minä ole tietoinen – mutta nyt kampanjoidaan vähintäänkin verovapaan lisäajan myöntämiseksi aikapankkien yhteiskunnallisten hyötyjen osoittamiseksi; tästä lisää facebookissa: https://www.facebook.com/pages/Verovapaa-lis%C3%A4aika-aikapankeille/776520475707247 – Käykää tykkäämässä ja keskustelemassa siellä myös!