Aikapankki, kaupunki ja tovivero – paikallistalous ja globaali vastuu

Kirjoittajat: NIKLAS TOIVAKAINEN ja RUBY VAN DER WEKKEN

Helsingin aikapankki (Stadin Aikapankki) perustettiin lokakuussa 2009. Nyt siihen on liittynyt jo yli 2500 jäsentä ja muilla paikkakunnilla on perustettu 35 aikapankkia. Aikapankeissa jäsenet vaihtavat palveluja käyttäen aikapisteitä eli ”krediittejä”. Yksi tunti mitä tahansa työtä on hinnoiteltu aikapankin valuutalla – Stadin Aikapankissa valuutta on tovi. Vuonna 2012 toveja vaihdettiin noin 6000.

Jäseneksi voivat liittyä yhtä hyvin yksilöt kuin osuuskunnat ja yhdistyksetkin. Katso, mitkä yhteisöt ovat liittyneet mukaan
Stadin Aikapankkia luonnehtii jäsenten luoma arvo/käsitekartta, joka ohjaa ja määrittelee toimintaa. Kartan arvot ja käsitteet viittaavat vuorovaikutussuhteita kehittäviin toimintoihin, jotka edistävät tasa-arvoa, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja ekologista kestävyyttä. Tutustu arvoihin täällä

Paikallistalous — paikallisvaluutta — paikallisvero
Vaikkakaan aikapankista puhuttaessa ei tavallisesti ajatella ammattimaisesti tehtyä työtä, toisinaan kyse on kuitenkin juuri siitä. Samalla Stadin Aikapankissa käytetty tovi toimii valuuttana, jonka voisi määritellä paikalliseksi. Nämä molemmat seikat tekevät Stadin Aikapankista jo olemassa olevan, aktiivisen paikallistaloussysteemin. Jotta aikapankin toiminta voisi saada voimistuvan ja virallisen aseman Helsingin kaupungin paikallistaloutena, on verokysymykseen löydettävä toimiva ratkaisu. Tämä on selvää.Sen sijaan, että odotettaisiin viranomaisilta ratkaisua verokysymykseen, Stadin Aikapankin jäsenet ryhtyivät kehittelemään omaa ratkaisuaan. Jo entuudestaan STAP keräsi kaikista vaihdoista ”sisäistä veroa”, joka kohdistui aina yhteisötilille ja käytettiin Aikapankin yleiseen kehittämiseen ja jäsenten tukemiseen, ks. http://stadinaikapankki.wordpress.com/tietoja/miten-stadin-aikapankki-toimii Vuoden 2012 loppupuolella Stadin Aikapankin jäsenet uudistivat tätä verokäytäntöä. Äänestyksessä he päättivät, että vanhan käytännön  sijaan palvelun myyjä voi nyt kohdistaa veron (2%) valitsemalleen Stadin Aikapankissa mukana olevalle yhteisölle. Tämä uusi toviveromalli on ehdotus, tai kenties jopa vastaus verokysymykseen sekä selvä esimerkki niistä positiivisista sosiaalisista hyödyistä ja potentiaaleista, joita aikapankkitoiminta tarjoaa.


”Normaalin” euroveron lailla, myös tovivero on tapa kohdistaa tuloja/pääomaa ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Koska Stadin Aikapankkia ohjaa sen jäsenten luoma arvo/käsitekartta, yhteisöt, jotka ovat liittyneet Aikapankkiin, ovat nekin sitoutuneet samoihin toimintaperiaatteisiin. Täten toviverotulot menevät suoraan solidaaristen, ekologisten, yhteisöllisten yms. elämäntapojen ja arvojen kehittämiseen. Mielestämme tällainen toiminta soveltuu laajemminkin työkaluksi kulttuurissa ja rakenteissa tarvittaville muutoksille. Aikapankin toiminta on työkalu kaikille aloitteille ja toiminnoille, joiden pyrkimyksenä on uudistaa, tai kenties entisöidä, talousajatteluamme koskemaan tapoja, joilla järjestelemme omaa sekä yhteistä elämäämme: rahallisen voiton tavoittelun sijaan lähtökohtana on ihmisten ja luonnon hyvinvointi. Tämä merkitsee nykyistä globaalia markkinataloutta olennaisesti kyseenalaistavaa talousajattelua, jossa taloudellisen kasvun ja pääomakeskittymisen sijaan talous mielletään paikallisemmaksi ja osallistuvammaksi sekä kunnioitetaan jokaisen ihmisen tasavertaista työpanosta — jokainen tehty työtunti on samanarvoinen.

Tovivero ja Helsingin kaupunki

Vuoden 2012 Helsingin kaupungin lanseeraama globaalin vastuun strategia on merkittävällä tavalla nostanut esille paikallistalouden kehittämisen tarvetta. Strategian lopullisessa versiossa lukee: “Sosiaalisen kestävyyden, kaupunkilaisten omaehtoisen elämän ja talouden vakauden edistämiseksi kaupunki selvittää miten se voi tukea aikapankkien toimintaa”

Mitä tämä tuki voisi olla? Ensireaktio on, että kaupungin on sallittava Stadin Aikapankin itsenäisesti kehittää ja hallinnoida toimintaansa, jotta sen osallistuva ja deliberatiivinen demokraattinen luonne pysyy ennallaan. Koska verokysymys on mitä todellisemmin väistämättömyys, ja koska verokäytäntöjä säätelee eduskunta, Helsingin kaupunki voisi toimia aikapankin tukena ja tovi-verotuksen puolesta puhujana verotusneuvotteluissa. On selvää, että tovi-veroehdotus haastaisi nykyistä verotuslainsäädäntöä jonka takia Helsingin kaupungin tuki olisi merkittävä tekijä. Olennaista olisi, että niin Helsingin kaupunki kuin Suomen Eduskunta myös, tunnistaisi tovi-verotuksen sosiaaliset ja demokraattiset edut ja arvot.  Tämä olisi aito esimerkki siitä, miten edustuksellinen demokratia palvelisi kansan ja yhteisöiden tarpeita ja toiveita! Toisin sanoen sen sijaan, että kaupunki ja eduskunta pyrkisi institutionalisoimaan Aikapankin toimintaa, se voisi tarjota sille tukea esimerkiksi osoittamalla käyttöön tiloja, joissa aikapankin toimintaprosesseja sekä Stadin Aikapankin ja Helsingin kaupungin välistä suhdetta voitaisiin aidon ”alhaalta ylös” -mallin mukaisesti kehittää osallistavien dialogien myötä.

Kaupungin on tärkeätä pitää mielessä, että Aikapankkia eikä siihen liittyvää toviverokäytäntöä saa missään mielessä käyttää julkisten menojen keinotekoiseen säästämiseen. Sen sijaan kaupunki voisi pikemminkin mieltää Aikapankin yhteistyökumppaniksi globaalin vastuun strategiansa mukaisten eettisen ja kestävän talouden pyrkimyksissään. Aikapankkia ja toviveroa voisi kehittää työkaluksi erinäköisiin hankkeisiin, joissa panostettaisiin yhteisöjen voimistamiseen, arvojen luomiseen ja juurruttamiseen sekä julkisen tilan haltuunottoon ihmisten arvojen mukaisesti. Tämä lisäisi ihmisten itsemääräämisoikeutta ja tukisi yhteisöjen vapaata, avointa toimintaa.

Eettistä, osallistavaa lähiluomuruokaa — Aikapankki tukena
Globaali vastuu mielessä pitäen temaattinen aihe, joka olisi tärkeä liittää näihin kehittelyprosesseihin, on paikallinen, osallistava ja luonnonmukainen ruokatuotanto — joka on ollut alusta lähtien yksi Stadin Aikapankin tavoitteista. Myös Suomessa luomuruoasta on tullut iso bisnes, mikä merkitsee, että luomuruokaa on tuotettava halvalla, jos mielii kilpailla markkinoilla. Käytännössä se merkitsee liian pieniä palkkoja merkittävän työn tekijöille sekä pakottaa usein viljelijät keskittymään vain muutaman lajin viljelykseen. Luomutilaosuuskunta, tai pienemmässä mittakaavassa ruokaosuuskunta, joka vuokraa pellon ja pyrkii tuottamaan ruokaa luonnonmukaisesti, eettisesti ja monipuolisesti, tarvitsee suuren määrän ihmisiä sekä varoja palkkauksiin. Aikapankin kautta osuuskuntien ulkopuoliset ihmiset voivat osallistua tilan eri töihin ja talkoisiin ja tovit tarjoavat vaihtoehtoisen korvausmallin. Luomutila tai ruokaosuuskunta voi puolestaan jakaa osan sadostaan toveja vastaan Aikapankin jäsenille. Näin luomuruoka löytää tiensä useampiin ruokapöytiin ja kauppojen luomutarjonta laajenee. Aikapankki on yksi väline eettisen ja osallistavan ruoan tuotannon tukemiseksi: paikallista toimintaa globaalisine seurauksineen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s