Tavaraa vai palvelua?

Kirjoittaja: EEVA HOUTBECKERS

Lainasin ensimmäisen kerran tavaraa tovikorvausta vastaan. Vaihto sujui oikein mukavasti. Olen pohtinut ikiaikaista teemaa siitä, miten aikapankki sopii tavaroiden lainaamiseen tai antamiseen toveja vastaan. Aikapankin listoilla näkee aika ajoin ilmoituksia tavarasta, jota halutaan joko antaa tai hankkia toveja vastaan.

Lainauksessa tavaran omistaja pysyy samana. Lainausta toveja vastaan saatetaan pitää kestävämpänä, koska yhtä tavaraa voi käyttää useampi eikä sitä tarvitse olla niin montaa kappaletta. Lisäksi voidaan ajatella, että lainatessa tavara on niin tärkeä omistajalleen, että hän ei halua siitä luopua, mutta hän haluaa että muutkin voivat nauttia siitä. Lainauksen heikkoutena on se, että tavara voi lainauksessa (tahattomasti) vahingoittua tai jopa kadota.

Antaessa tavara saa uuden omistajan toveja vastaan. Silloin käyttökelpoinen tavara löytää uuden kodin ja tavaran luovuttanut saa vaivanpalkaksi toveja. Kestävää tästä tekee se, miten tavara ei päädy roskiin tai unohdu varastoon, vaan sen käyttöikä jatkuu jossakin muualla. Antamisen heikkoutena on se, että useiden innokkaiden tarjoajien myötä viestit saattavat haukata ison osan tiedotteista ja aikapankin luonne ihmisten kohtaamisen ja avun väylänä hämärtyy.

Miten yleisesti tavaran lainaus tai antaminen eroaa palvelusta? Tutkijoiden [1] mukaan palveluita voidaan jakaa ekotehokkuuden näkökulmasta neljään luokkaan: (1) aineettomat palvelut, (2) tulosorientoituneet palvelut, (3) tuoteperustaiset palvelut ja (4) palvelut, joiden valmistuksessa käytetään mahdollisimman vähän materiaaleja. Stadin aikapankin tämänhetkisten listoilla näkyvien tarjottavien ja haettavien vaihtojen näkökulmasta kiinnostavia ovat kolme ensimmäistä luokkaa.

Aineettomissa palveluissa päävaihto kohdistuu palveluun, jota ei voi korvata tuotteella. Tällaista voi olla aikapankissa esimerkiksi valmennus tai hieronta. Nämä palvelut saattavat vaatia kuitenkin jotakin materiaalia toteutuakseen, kuten hierontapöydän.

Tulosorientoituneissa palveluissa olennaista on se, että palvelun lopputulos on tyydyttävä, eikä se millä tavalla palvelu on toteutettu. Aikapankissa tällaisia voisivat olla vaikkapa ruuan laittaminen tai siivous. Muualla kulutuspalveluissa esimerkkinä ovat keskitetyt pilvipalvelut digitaalisen tiedon säilyttämisessä kovalevylle tallentamisen sijasta.

Tuoteperusteiset palvelut liittyvät tuotteen käyttämiseen, vaikka tuotteen omistaja ei vaihtuisikaan. Tällaista palvelua voi olla vaikkapa tavaran huolto, lainaaminen tai käytön opastaminen.  Aikapankissa tämä voi olla ompelua, soitonopetusta tai erilaisten tavaroiden lainaamista.

Kuitenkin samaiset tutkijat [1] toteavat, että ei ole näyttöä, että pelkästään palveluiden suosiminen vähentäisi kokonaiskulutusta ja siten materiaalien käyttöä. Tämä selittyy sillä, että säästyneet resurssit käytetään muunlaiseen valmistukseen ja kulutukseen. Tällä hetkellä ei ole käytössä järjestelmää, joka kannustaisi tai rajoittaisi jättämään palveluiden käytössä säästyneet malmit kaivamatta tai öljyt pumppaamatta.

Näin ollen tavaroiden antaminen aikapankissa toveja vastaan ei ole materiaalin käytön vähentämisen kokonaisuuden kannalta haitallista. Vaikka lainaaminen selkeästi yleistyisi, ei materiaalia jää tuotannossa käyttämättä ilman kulutuksen kokonaiskysynnän selkeää vähentymistä. Tällä hetkellä ja nykyisillä eväillä näin ei ole länsimaisissa yhteiskunnissa käymässä.

Aikapankin kulttuuri ja toimintatavat ovat kuitenkin jo toinen asia. Oma näkemykseni on, että jos tavaroiden antamisesta ei tule aikapankin toiminnan pääasiaa eivätkä tarjousviestit täyty tavarailmoittelusta, on mielestäni aikapankissa tilaa myös tavaroiden antamiselle toveja vastaan.

[1] Heiskanen & Jalas (2003) Can services lead to radical eco-efficiency improvements? – a review of the debate and evidence. Corporate Social Responsibility and Environmental Management, 10 (4), 186-198. http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/csr.46/abstract

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s