Kansalaisyhteiskunnasta ja luottamuksesta

Kirjottaja: INARI JUNTUMAA

Ehdin vielä ennen uutta vuotta palata vuoden aikana useasti pohtimaani teemaan eli aikapankin sosiaalis-yhteiskunnalliseen merkitykseen. Kuten tunnemme, virkeä ja tasa-arvoinen moderni yhteiskunta koostuu monesta palikasta. Niitä ovat ensinnäkin tasa-arvoisia rakenteita tukeva julkinen sektori. Tämä vastaa intresseistä, jotka eivät tuota helposti mitattavaa taloudellista hyötyä. Sellaisia hyödykkeitä tuottaa sen sijaan toinen keskeinen palikka eli yksityinen sektori. Kolmas sektori tarkoittaa järjestöjä, mutta nykyään nekin usein toimivat – kuten julkinen – yksityisen sektorin tavoin tulostavoitteineen ja kilpailumekanismeineen. Tätä ilmiötä kuvaa tutkijoiden käyttämä ns. uusi kolmas sektori. Neljäs sektori tarkoittaa yhteiskunnallisia yrityksiä, jotka investoivat voittonsa yhteiskunnallisesti olennaisella tavalla eivätkä tulouta niitä omistajilleen. Esimerkiksi osuuskunnat liittyvät kolmanteen ja neljänteen sektoriin. Nämä ovat rakennetason palikoita. Kaikkien käytännön toteuttajat ovat ihmisiä.

Kaikki yhteiskunnan palikat toimivat hyvin, kun toteuttajien välillä vallitsee hyvä luottamus. Ilman luottamusta kauppaa ei voida käydä, virastossa asioida, poliisia soittaa paikalle tai edes rakentaa kotia, jonne linnoittautua.

Luottamus syntyy johdonmukaisuudesta, ennustettavuudesta, vastavuoroisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Pienissä yhteisöissä luottamuksen ilmapiiri on helpompi rakentaa kuin yhteiskunnassa, josta se puuttuu. Kaikkialla luottamus on kuitenkin helppo menettää.

Johdonmukaiset, vastavuoroiset ja oikeudenmukaiset instituutiot ovat yhteiskunnan palikoita, joihin voimme tuntea luottamusta tai epäluottamusta. Instituutioiden toimintaa säätelevät mm. lait, säädökset, asetukset, resurssit ja johtaminen. Viime kädessä instituutioiden toiminta on instituutioita johtavien ja niissä toimivien ihmisten toimintaa.

Instituutioiden lisäksi yhteiskunnassa vallitseva luottamus on ihmisten luottamusta tai epäluottamusta toisiaan kohtaan. Koska vain pieni osa yhteiskunnallista vuorovaikutusta tapahtuu instituutioiden puitteissa, on syytä kiinnittää suurempaa huomiota kansalaisyhteiskuntaan. Hyvinvointivaltiota syytetään mielivaltaisesti esimerkiksi kansalaisten passivoimisesta, missä annetaan jo kohtuuttoman suuri valta instituutioille yksityishenkilöiden käytöstä ja perusasioiden ymmärrystä ohjaavana voimana, suorastaan behavioristista ajattelua mukaillen.

Aikapankki perustuu kaikenlaisen vaihdannan tavoin ymmärrykseen luottamuksen olemassaolosta. Samalla aikapankki luo luottamusta. Yllätän muuten jatkuvasti uusia henkilöitä kertomalla, että pelkästään Helsingin seudulla parisen tuhatta henkilöä on mukana aikapankin kaltaisessa järjestelmässä radikaaleine perusajatuksineen työn verrannollisuudesta ja vieraiden luotettavuudesta.

Voiko vapaa kansalaistoiminta uhata yhteiskunnan tasapainoa ylläpitäviä instituutioita? Tästä on kysymys, kun syytetään aikapankkia veronkierrosta ja yhteiskunnallisen toiminnan siirtämisestä satunnaisen vapaaehtoistoiminnan piiriin, yksityishenkilöiltä yksityishenkilöille. Todellisuudessahan kyse on päinvastaisesta: vapaa kansalaistoiminta vahvistaa yhteiskunnan tasapainoa. Tämä tapahtuu luottamuksen, omaehtoisuuden, tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja jatkuvan vuorovaikutuksen vahvistamisen kautta.

Mahtavaa ja kansalaisaktiivista vuotta 2013 kaikille!

PS. Lomalukemistoksi suosittelen painotuoretta Antti Alajan toimittamaa Kriisikierteestä hyvän kehään -artikkelikokoelmaa, joka on myös netistä ladattavissa (Kalevi Sorsa –säätiön julkaisusarja 4/2012). (en ehtinyt vielä itse lukea sitä, joten ehdin kommentoida sitä vasta jossakin tulevassa kirjoituksessani) – mukana kirjoittajana mm. aikapankkiaktiivi Tuuli Hirvilammi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s