Yhteistoimintaa

Kirjoittaja: MIKKO NIEMELÄ

Nykyajan teknologia mahdollistaa todella monenlaisen kanssakäymisen ihmisten välillä, joista yksi mainio työkalu on nopeasti leviävä Aikapankki. Itse olen kiinnostunut kovasti teknologiasta ja nettisovelluksista. Näen siinä valtavan potentiaalin: voidaan kommunikoida toisen ihmisen kanssa toisella puolella maapalloa reaaliajassa.

Tiedon leviäminen on aina ollut avainasemassa yhteiskunnan muutospisteissä, oli se sitten kirjaimien kehittyminen tai kirjapainotaidon yleistyminen, joka johti pimeän keskiajan loppumiseen. Silloin ajateltiin tietyllä tavalla, maapallo oli litteä. Nyt kun meillä on mahdollisuus hyödyntää loputtoman tiedon, Pandoran lippaan, Hyvän ja Pahan tiedon puun ominaisuuksia, ei kannata jättää tilaisutta käyttämättä.

Ihminen on empaattinen eläin, vai onko joku nähnyt murhanhimoista vauvaa? Yhteiskuntamme rohkaisee kilpailuun, yhteistyön sijaan. Senkin vuoksi tällaisia nyky-yhteiskunnasta poikkeavia ratkaisuja pitäisi käyttää mahdollisimman paljon. Aikapankki on vain yksi työkalu yhteisöllisyyden kasvattamiseen, mahdollisuuksia on; Commons-ajattelusta Talousdemokratian kautta ehkä jopa Resurssipohjaiseen Talouteen.

Paljon on mediassa ikävää asiaa, uskoakseni paljon ongelmia syntyy, kun ihmiset eivät halua tutustua asioihin tarpeeksi. Tämä välinpitämättömyys näkyy niin uutisoinneissa kuin naapureiden etäisenä pitämisessäkin. Ei meissä ihmisissä mitään pelättävää ole, ainoastaan ennakkoluulot harhauttavat meitä kohtelemaan toisiamme eriarvoisina.

Raha ei tee onnelliseksi, sitä voi kysyä vaikka lähellä kuolemaansa olevalta vanhukselta. Jokainen meistä on erittäin riippuvainen toisistamme. Itse ainakin olen aikapankkitapaamisissa huomannut, että ihmiset toimivat yhdessä mielellään. Ei tarvitse odottaa, että joku tekee jotain, vaan jokainen voi omana itsenään ottaa yhteyttä ja sopia palveluksien vaihdosta.

Paljon meillä on opittavaa, itse olen henkilökohtaisesti saanut paljon irti kommunikaatiotapojen muutoksesta, joten jaan erittäin mielelläni tämän pitkähkön, mutta erittäin opettavaisen videon Väkivallattomasta Kommunikaatiosta.

Advertisement

Onnellisen käyttäjän tunnustuksia

Kirjoittaja: EEVA HOUTBECKERS

Tässä joitakin iloisia ja kiitollisia tunnelmia toteutuneen vaihdon jälkeen: Mikä mieletön tunne! Minä osaan ja taitoni ovat kehittyneet! Olen ottanut aikaa itseni kehittämiselle ja vaihtanut aikaa mukavan ihmisen kanssa meitä yhdistävän kiinnostuksen kohteen parissa. Tuntuu, että tälle päivälle tuli tarkoitus.

Tarina alkaa useamman vuoden takaa, kun totesin, että en osaa soittaa pianoa kuin nuoteista. Mikäs olisi sen mukavampaa kuin soittaa omaksi ja muiden iloksi yllättäen tilasta löytyvällä pianolla. Ongelma on vain se, että nuotteja harvoin on mukana. Tätä muuten sattuu useammin kuin ehkä arvaisi: (juhla)tilassa on piano, musiikille olisi tilausta, mutta paikalla ei ole yhtään soittajaa, jolla olisi nuotteja tai kykyä soittaa ilman nuotteja. Koska nuottien kantaminen ei ole kovin käytännöllistä, päätin opetella vapaata säestystä pianolla.

Vapaassa säestyksessä instrumentti on usein piano. Säestyksen tarkoituksena voi olla laulun tukeminen tai sitten ihan itsenäinen ohjelmanumero. Taito tulee tosiaan opetella, sillä se perustuu muun muassa musiikin teoriasta tuttujen sointukäännösten tuntemukseen. Lisäksi tässäkin soittamisessa olennaista on lihasmuistin kehittäminen, ja ilman harjoittelua tämä ei kehity. Itselle tutussa klassisemmassa piano-opetuksessa tulee välttää virheitä ja usein myös omaa tulkintaa, sillä kappaleen tyyli tulee annettuna eikä improvisaatiolle jää tilaa.

Vapaa säestys on siis jokseenkin vastakohta tyylillisesti, vaikka soittorutiinista ja musiikin teorian tuntemuksesta on iloa. Kuitenkin ottaen huomioon omat tavat soittajana, ymmärsin vapaan säestyksen opettelun olevan varsin paljon mielekkäämpää ja vauhdikkaampaa, jos on mahdollisuus saada opetusta. Kaikkien haaveiluvuosien jälkeen kohdallani opetus järjestyi aikapankista, sillä huomasin parikin ilmoitusta vapaasta säestyksestä pianolle. Yksi ilmoitus oli omalta asuinalueelta, ja opettajan kanssa puhuessani kävi ilmi, että asumme samassa korttelissa. Mikä sattuma!

Olen siis nykyisin onnellinen vapaan säestyksen harrastaja. Olen tuntien jälkeen erinomaisella tuulella. Mitä ilmeisemmin myös piano-opettajani on varsin tyytyväinen, sillä on jaksanut minua opettaa useamman kerran. Voisiko asia paremmin järjestyä?

 

Luottamus on yleistä

Kirjoittaja: INARI JUNTUMAA

Ritva Siltanen kirjoitti 5.11. turvallisuudesta. Kuinka aikapankkilainen voi luottaa siihen, että tulija on se, jonka tulisi olla? Oikeastaan turvallisuus ja luotettavuus liittyvät keskeisesti jo sopimuksen tekemiseen: kuinka voi luottaa siihen, että tulija tulee ja sopimus pidetään?

Internetissä toimii lukuisia muitakin verkostoja, joiden toiminta pohjautuu siihen, että toimijat ovat luotettavia. Esimeriksi Hospitality club ja Coach surfing ovat sivustoja, joiden kautta matkustelijat voivat etsiä uusia tuttuja eri puolilta maailmaa ja yöpyä heidän luonaan tai vaikkapa vain saada paikallisopastusta uudessa kaupungissa.

On muitakin yhteisöjä, jotka pohjautuvat vastaavanlaiseen luottamukseen; lukuisat kansainväliset järjestöt mahdollistavat muun toiminnan ohessa jäsenilleen verkoston, joiden kautta voi tarvittaessa löytää vaikkapa juuri lyhytaikaisia majoittajia vieraissa paikoissa.

Yleensä näihin järjestelmiin pitää tietysti kirjautua oikeilla henkilötiedoilla, mutta viime kädessä löytyy tuskin mitään tahoa, joka järjestelmällisesti tarkistaa tietojen paikkansapitävyyden. Vieraiden ihmisten luotettavuus toisiaan kohtaan vaikuttaa olevan aika laajaa.

Tällä hetkellä vaikuttaa kuitenkin olevan vallalla ajatus siitä, että ihmiset ovat pohjimmiltaan itsekkäitä ja pyrkivät hyötymään toisistaan ja toisensa kustannuksella. Tällainen ajatus välittyy valtamedia kautta. En kuitenkaan kuulu niihin, jotka uskovat sellaiseen ihmiskuvaan. Siksi en ole hämmästynyt, että aikapankin kaltaiset tuntemattomien ihmisten väliseen vastavuoroisuuteen perustuvat järjestelmät toimivat ja että tietotekniikan mahdollistaessa myös levittäytyvät jopa maailmanlaajuisiksi.

Yksittäistapauksina me ihmiset olemme yleisesti ottaen melko hyväntahtoisia. Räikein syrjintä on rakenteiden tasolla; yksittäiset ihmiset järjestävät pientä kehitysapua samalla kun valtiomme ja ylikansalliset instituutiomme riistävät kolmatta maailmaa, joka muuten on erityisesti väestömäärällä mitattuna huomattavasti meitä ensimmäistä ja toista maailmaa laajempi joukkio. Miksi rakenteet sitten voivat olla vastakkaisia yleiselle hyväntahtoisuudelle? Rakenteet luo varsin pieni joukko, emmekä edes tiedä, ketkä.

Juuri kaikista näistä syistä aikapankin kaltaisia vaihtoehtoisia rakenteita tarvitaan. Mikään yhteiskunta ei pysy kasassa ilman hyvää haluavia ja tekeviä aktiivisia ihmisiä. Ennen kaikkea: me ihmiset emme pysy kasassa ilman hyvää haluavia ja tekeviä aktiivisia ihmisiä.

Iloinen yksityiskohta syntyi siitä, että tovitukea tarjoava Aika parantaa -verkosto valittiin vastikään sosiaali- ja terveysalan innovaatiopalkintofinalistiksi, palkinnon voittajalle tulee kuun lopussa luovuttamaan sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko. Pieniä suuria tekoja!

Onko aikapankki turvallinen kaikille?

Kirjoittaja: RITVA SILTANEN

Jokin aika sitten keskustelin jo melko iäkkäiden tuttavien kanssa aikapankista. Keskustelu sai alkunsa siitä, kun kerroin, että meillä käyvä ammattitaitoinen ja luotettava lastenhoitaja ei saakaan maksuaan euroina vaan toveina. Yritin selittää aikapankin käsitettä ja tovijärjestelmää, ja odotin kysymyksiä siitä, kuinka nykyaikana on mahdollista saada ketään tekemään palveluksia ilman rahallista korvausta.

Yllätyinkin, kun suurimmaksi kysymykseksi keskustelukumppaneideni mielestä nousi aikapankin turvallisuus. Miten voi luottaa siihen, että paikalle tulee juuri se henkilö, joka on ilmoitukseen vastannut? Tai miten voi olla varma siitä, että vaikkapa remontin tekijän käsissä syntyy halutunlaista jälkeä? Entä jos itse toimittaa jotain aikapankin toiselle jäsenelle, eikä saakkaan siitä tovikorvausta?

Viimeinen huoli on sinänsä aiheeton, koska tovit voi laskuttaa toiselta käyttäjältä suoraan ilman häneltä tarvittavaa kuittausta. Mutta en oikeastaan osannut itsekään löytää mitään perinpohjaisen kattavaa vastausta siihen, että mihin luottamus aikapankin jäsenten kesken perustuu. Itseni kohdalla yksinkertaisesti siihen, että en ole joutunut pettymään toteutuneiden vaihtojen kohdalla vielä kertaakaan. Mutta entäpä ensikertalaisella? Kuinka turvalliselta aikapankki tuntuu sellaisen silmissä, joka ei ole järjestelmään vielä ehtinyt tutustua ja tehdä vaihtoja?

Se on mielenkiintoinen kysymys, ja mielenkiintoista olisi myös tietää, ovatko nuoret käyttäjät valmiimpia luottamaan toisiin kuin iäkkäämmät, vai toisinpäin. Olisin valmis uskomaan, että ikääntyneillä on nuoria ihmisiä enemmän kokemuksia talkoista, naapureiden auttamisesta ja rahatalouden ulkopuolisista palveluksista ja se saisi heidät arvostamaan aikapankkitoimintaa ehkä jopa enemmän kuin rahaan tottuneita nuorempia henkilöitä. Toisaalta iän myötä varovaisuuskin lisääntyy, ja ehkä tuntematon avun tarjoaja ei tunnu yhtä luotettavalta. Ajattelen kuitenkin, että iän myötä tulee myös paljon enemmän tarvetta saada apua arkeen, joten toivon aikapankin tuntuvan turvalliselta vaihtoehdolta kaikenikäisille ihmisille!