Aikapankin yhteiskuntaideologia

Kirjoittaja: INARI JUNTUMAA

Äskettäin ystäväni liitti aikapankkitoiminnan libertarismiin, johon kuuluu ajatus siitä, että yhteiskuntarakenteet ovat mahdollisimman kevyitä ja julkisen sektorin laajuus pieni. Tällöin kansalaisten omaehtoinen toiminta riittää, ihmiset käyvät keskenään kauppaa ja markkinatalous toimii optimaalisesti. Perusteluna oli, että aikapankki toimii yhteiskunnan virallisten rakenteiden ulkopuolella; ideologisesti siis tukien ajatusta julkisen sektorin kapeudesta. Vaikka rahataloudellisesti ajatellen toiminta on ainakin nykyisellään pienimuotoista, pienimuotoinenkin verotulo jää tällöin saamatta. Tällöin tosin jäi huomaamatta, että pienimuotoinen menojen säästyminenkin jää saamatta, jos henkilö saa aikapankista tarvitsemaansa pienimuotoista apua esimerkiksi äkillisen kriisin kohdatessa.

Toinen tulokulma koskee uskoa järjestäytyneeseen yhteiskuntaan. Jos meillä olisi oikeudenmukaiseksi rakennettu rahatalousjärjestelmä ja riittävän kattava sosiaaliturvajärjestelmä, emme nykytilan lailla kipeästi tarvitsisi hyväntekeväisyyspohjaistakaan toimintaa. Aikapankki vastaa pieneltä osaltaan samaan tarpeeseen kuin monet muutkin voittoa tavoittelemattomat toimijat. Aikapankin tapauksessa vain rahaa ei liiku lainkaan.

Jos tarkastellaan aikapankkia sisäisesti, se selvästi pohjaa ajatukseen siitä, että ihmiset toimivat itsenäisesti parhaaksi katsomallaan tavalla. Tämä on luonnollisesti mahdollista vain tietyissä rajoissa (ajan ostossa ja myymisessä).

Aiempien kirjoitusteni pohjalta minulta on myös kysytty, onko aikapankkijärjestelmä sosialistinen. Tässä yhteydessä sosialistinen viittaa sellaiseen yhteiskunnallisilla rakenteilla aikaansaatuun tasa-arvoon, joka toteutuu täysin samoin ilman yksittäisten henkilöiden omaa varallisuutta; tällaisessa yhteiskunnassa ei siis ole sosioekonomisesti toisistaan eroavia yhteiskuntaluokkia. Toisin sanoen jokaisen ihmisen vapauden aste on yhtä suuri.

Marx itse ei ilmeisesti ollut valtiorakennelman kannalla, sillä se oli hänen mukaansa aina hallitsevan luokan luomus ja heidän etujensa mukainen. Monet marxilaiset ovat kuitenkin kannattaneet julkista sektoria, joka vastaa eräiltä osin (kuten hyvinvointipalvelut ja sosiaalivakuutus) kansalaisten hyvinvoinnista. Jos kuitenkin ajatellaan, että sosialismiin kuuluu (demokraattinen ja) sosialistinen valtio, aikapankki ei välttämättä ole sosialistinen, sillä se toimii osin valtion ulottumattomissa, sillä se ei linkity rahatalousjärjestelmään. Valtio voi toki säädellä aikapankin toimintaa silti.

Jos taas aikapankkia tarkastellaan sisäisesti, se on varsin sosialistinen (ja demokraattinen), sillä se sisältää jopa rakenteellisella tasolla sellaisen erittäin radikaalin ajatuksen, että kaikki työ on yhtä arvokasta, ja kaikki jäsenet päättävät yhdessä merkittävistä muutoksista sen toimintaperiaatteissa. Aikapankissa toimii vapaa markkinatalous, joten aikapankkia voisi pitää sisäisesti tarkastellen sosialistisena markkinataloutena.

Yhteenvetona: sosiaalinen pääoma tarkoittaa yhteisöä, jossa vapaat ja aktiiviset kansalaiset toimivat yhteistoiminnassa ja yleinen luottamuksen ja vastavuoroisuuden aste on suuri. Toki kaupankäyntikin edellyttää riittävää luottamuksen astetta. Aikapankin suurimpia yhteiskunnallisia anteja onkin luottamukseen pohjaava vastavuoroinen ja demokraattinen yhteistoiminta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s