Kirjoittaja: INARI JUNTUMAA
”Sosiaalisen kestävyyden, kaupunkilaisten omaehtoisen elämän ja talouden vakauden edistämiseksi kaupunki selvittää miten se voi tukea aikapankkien toimintaa.”
Niin lukee Helsingin kaupunginhallituksen 3.9.2012 hyväksymässä globaalin vastuun strategiassa luvussa ”taloudenhoidon vastuullisuus ja harmaan talouden torjunta”.
Samassa luvussa todetaan mm. myös päätöksenteon julkisuus ja avoimuus, korruption ja lahjonnan ehkäisy, kaupungin yhteistyö verottajan ja järjestön kanssa harmaan talouden ehkäisemiseksi sekä sijoitustoiminnan vastuullisuus. Myöskään mitkään näistä eivät ole pieniä seikkoja kaupungin toiminnassa.
Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja. Sen lisäksi se vaikuttaa alihankintojensa ja politiikkansa kautta paljon laajemmalle. Helsingin kaupunki ei myöskään tee lakitason velvoittavia päätöksiä, mutta omalla toiminnallaan se voi vaikuttaa vähintään pieniin ja keskisuuriin virtoihin, ei vähiten rahavirtoihin.
Verottajan kanta on käsittääkseni edelleen auki, mutta Helsingin kaupunki on kaupunginhallituksen voimin päättänyt selvittää, miten se voi tukea aikapankkien toimintaa! Asia oli valtuuston käsittelyssä 12.9., ja asia on tällä hetkellä pöydällä odottamassa tulevaa päätöskäsittelyä.
Kaupunginhallitus linjasi omassa päätöksessään, että ”kaupunginvaltuuston hyväksyessä globaalin vastuun strategian on kaupunginhallituksen tarkoituksena kehottaa kaikkia lauta- ja johtokuntia sekä virastoja ja liikelaitoksia noudattamaan globaalin vastuun strategian linjauksia talousarvion ja taloussuunnitelman puitteissa.” Lisäksi: ” Helsingin kaupunki tulee jatkossa olemaan aktiivinen globaalin vastuun strategiaan liittyvässä kaupunkien välisessä yhteistyössä.”
Käytännön seurausten ja teknisen sisällön lisäksi tekstin perusteluihin kannattaa kiinnittää huomiota: niiden mukaan Helsingin kaupunki on kiinnostunut sosiaalisesta kestävyydestä ja kaupunkilaisten omaehtoisesta elämästä. Erityisen kiinnostava on kuitenkin kolmas peruste, sillä se sisältää oletuksen siitä, että aikapankit voivat edistää talouden vakautta. Vaihtoehtoinen ja omaehtoinen vaihtojärjestelmä voi jopa edesauttaa talouden vakautta!
Aikapankin suuntaan on ollut aktiivinen erityisesti Thomas Wallgren, joka on tekemässä aikapankkia hyödyttäviä ehdotuksia myös globaalin degrowth-verkoston kokouksessa. Mahdollisesti niistäkin päästään kuulemaan.