Blogien pitämisessä tuntuu olevan vähintäänkin kirjoittamattomia sääntöjä esimerkiksi siitä, kuinka usein blogia pitäisi päivittää. Tämä on tuottanut minulle viime aikoina ristiriitaisia tuntemuksia. Aikapankki on arjessani ja ajatuksissani läsnä hyvin tiiviisti, mutta en missään nimessä halua kenenkään – itseni mukaan lukien – odottavan mihinkään tiettyyn aikatauluun sidottua kirjoittelua.
Sitten viime postauksen olen muun muassa käynyt puhumassa aikapankista useammassakin tilaisuudessa, lukenut aiheeseen liittyviä kirjoja, iloinnut aikapankin esittelyvideon valmistumisesta, sopinut uusista vaihdoista – mutta jostain syystä mikään näistä ei ole nyt luontevasti kääntynyt blogitekstiksi.
Aikapankki edustaa minulle myös oman ajankäytön uudelleenmäärittelyä. Olen tietoisesti pyrkinyt järjestämään elämääni niin, että asioilla olisi mahdollisuus avautua omaan tahtiinsa. Tähän liittyy pyrkimys irrottautua sellaisista ulkoa tai ennalta määrätyistä ”pakoista”, jotka itse asiassa ovat vain omaan mieleeni jäänyttä jumitusta. Olisi nurinkurista, jos antaisin tämän ajan ja elämänarvojen pohdintapaikaksi tarkoitetun blogin muodostua itselleni jonkinlaiseksi aikataulutetuksi ansaksi.
Aikaa pankista -blogia päivitetään siis juuri niin usein tai harvoin kuin sopivalta tuntuu – aina aikanaan.
Aikaa pankista 