Kuukausittainen arkisto:elokuu 2011

Ydintalous kunniaan

Miten jonkin tekemisen arvo määräytyy?  Tai ihmisen arvo, hetken arvo? Määrittelemme työn arvon herkästi sen mukaan, kuinka paljon siitä saa palkkaa. Työ on sitä arvokkaampaa, mitä isompinumeroinen hintalappu siihen on kiinnitetty. Mutta tekeekö hinnoittelu oikeasti asioista arvokkaampia? Ja entä jos emme luota markkinoiden arvonmäärittelyyn.

Pieni esimerkki omasta elämästä. Päivystän valtakunnallisessa kriisi-puhelimessa vapaaehtoisena. Teen periaatteessa samaa työtä kuin ammattilainen kriisityöntekijä, mutta ilman rahallista korvausta.  Hyvin ilmeisesti tälle työlle on paljon kysyntää.  Muuttuisiko työni arvo, jos minulle alettaisiin maksaa tästä palkkaa?

Olen yrittänyt miettiä sitä, mikä minulle itselleni tekee tekemisestä arvokasta (mielekästä). Tiivistetyin vastaus, johon toistaiseksi olen päätynyt, on tämä: Minulle arvokasta tekemistä on kaikki sellainen, mikä jollain tavalla lisää hyvinvointia tai vähentää kärsimystä.

Aikapankin yhteydessä puhutaan ydintalouden (englanniksi core economy) käsitteestä. (Suomen kieleen termi ei ilmeisesti ole vielä vakiintunut – ainakin Google vastaa ydintalous-hakuun ”Tarkoititko: ydinlaitos”…)

Ydintaloudella tarkoitetaan yhteiskuntaa koossapitäviä inhimillisiä voimavaroja, kaikkea sitä työtä jota elämän ylläpitämiseksi joka hetki tehdään kodeissa, naapurustossa, ystävien ja kylänmiesten kesken. Lasten kasvattaminen, kodin arjen pyörittäminen, ihmissuhteitten luominen ja vaaliminen, sosiaaliset verkostot, lähipiirin vanhuksista ja sairaista huolehtiminen – kaikki nämä ovat ydintaloutta. Niin kovin arvokasta, ja niin vähän rahataloudessa arvostettua.

Markkinataloudessahan hinnanmuodostukseen vaikuttaa merkittävästi se, kuinka vähän tai paljon jotain hyödykettä on saatavilla.  Mitä harvinaisempi, sitä kalliimpi. Ydintaloudessa ”pelimerkkejä” ovat aika, kokemus, viisaus, tiedot ja taidot – ja niitä yhdistävät rakkaus, empatia, huomaavaisuus, välittäminen, hoiva, vastavuoroisuus, opettaminen ja oppiminen. Tietyssä mielessä nämä ydintalouden resurssit ovat ehtymätön luonnonvara, ja siksi markkinahinnaltaan halpaa. Ydintalous otetaan usein itsestään selvänä, sen piirissä tehtävää työtä sekä väheksytään että käytetään hyväksi.

Arvostammeko me todella näin vähän sitä, mikä määrittää meitä ihmisinä, ja mikä pohjimmiltaan on kaikkein arvokkainta?

Aikapankki on yksi tapa uudelleenrakentaa ja tehdä ydintaloutta näkyväksi. Se muistuttaa siitä, että hyvinä ja hyödyllisinä pitämiään asioita voi tehdä monin tavoin, monissa eri yhteyksissä ja erilaisten talouksien piirissä.  On aika nostaa ”ydintyö” arvoonsa ja alkaa toden teolla hyödyntää ja tuoda ydintalouden ehtymätöntä rikkautta näkyväksi.

Kanssaihmisistä huolehtiminen, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja demokratian vaaliminen, ympäristön ja kulttuurin arvostaminen – siinä asioita, joista ainakin minä haluan tovieni aidon arvon muodostuvan.

Vaihtojen virtaa

…Ompeluopastus * Ryytejä ja rohtoja * Siivous * Shiatsua 2 tuntia * Kirpputorishoppailua * Tukiopetus * Lapsen hoito * Intialainen päähieronta * Apu tekstikorjausten teossa * Orkidean kastelu * Kahdesta tapaamisesta * Muuttotouhuista * Kävelyseuraa * Sokerittoman synttärikakun suunnittelu ja valmistus * Raparperia * Saksan kielen keskustelutunti * Rautakauppa maalien kuljetus * Puutarhatöitä * Koiran ulkoilutus * Käsityöneuvontaa * Lapsen hoito * Huopapallot * Puutarha-apulaisena puolitoista tovia * Rakenteellinen hoito * Aikapankin nettikäytössä opastusta * Tavarankuljetusta 2 kuormaa * Sämpylöiden leipominen * Pyörähuolto * Ravintoneuvonta *  SPSSn kanssa säätöä Kumpulan kirjastolla * Juhla-apu * Mainosten jakaminen/kiinnittäminen * Ulkoiluapua * Päiväpeitteen reunan ompelu * Kasvimaan kastelu * Kanien hoito * Helmiä * Koiran ulkoilutus * Punaruudulliset balleriinat * Astrologinen tulkinta *Verhojen ompelu * Vetoketjun vaihtaminen+muita korjauksia * Kakkujen teko * 2 Päivää rakennusapua miinus 1 päivä muuttoapu * Luonnollisen läsnäolon tapa * Reikien poraus kattoon * Englannin kielen tunti 60min * Ruuanlaitto x 3 ateriaa * Pupujen hoito * Housujen lyhentäminen * Sähkörasia-asia * Espanjankielinen lounas * Tarot-tulkinta * Footlight tanssitunti kupongit 6 kpl * Espanjan kielen keskustelu * Atk-konsultointi(langaton verkko) * Massage * Englanninkielen oikoluku * Syöttötuoli * Akupunktio * Kotiruokaa…

[Lähde: Stadin Aikapankki/Latest Transactions]

Syksyn asialistaa

Ajatus- ja kirjoituskoneisto ei oikein ole vielä loman jäljiltä lämmennyt. On ehkä helpompi listata potentiaalisia kirjoitusaiheita muistiin, kuin vielä ryhtyä niitä varsinaisesti käsittelemään.

Tässä joitain aikapankkeiluun liittyviä teemoja, jotka ovat olleet esillä viime aikojen keskusteluissa (tai vähintäänkin omassa mielessäni), ja joita voisin tulevissa kirjoituksissa käsitellä:

  • Mitä ovat ja miten muotoutuvat aikapankin toimintaperiaatteet – ja mihin suuntaan niitä tulisi kehittää? Miten toimii työnjako ja päätöksenteko avoimessa yhteisössä, jolla ei ole virallista päätöksentekomekanismia?
  • Aikapankki muutosvälineenä – vertaistuotanto, solidaarisuustalous, nykyisen talousjärjestelmän haastaminen, degrowth jne.
  • Aikapankki suhteessa valtioon, kuntiin, järjestöihin.
  • Aikapankin monet käyttömahdollisuudet ja areenat –  koulut, nuorisotyö, terveydenhuolto, vanhustenhuollon tukitoimet, mielenterveys- kuntoutujat, maahanmuuttajat, asuinalueyhteisöjen voimaannuttaminen, tuettu asuminen, vankeinhoito…
  • Aikapankki ja verotus.
  • Aikapankki vertaistuen välineenä ja vahvistajana.
  • Vapaaehtoistyöstä – mitä se on, ei ole, pitäisi, ei pitäisi olla? Mitä vapaaehtoisuus tarkoittaa aikapankkikontekstissa?
  • Vastavuoroisuuden periaate.
  • Mikä tekee työstä työtä? Onko aika rahaa? Voiko ilman rahaa tulla toimeen?
  • Tavaroiden vaihdosta ja kierrätyksestä – sopivatko ne aikapankkiin? Jos, niin miten materiaa pitäisi hinnoitella?
  • Jatkoa eri aikapankkien esittelysarjalle (olen kesän aikana tutustunut Pietarin aikapankkiväkeen, ainakin heidän esittelynsä on luvassa).
  • Keitä ovat aikapankkilaiset, onko olemassa jonkinlaista ”tyyppijäsentä”? Ajattelin myös jatkaa omien vaihtojeni, aikapankkikohtaamisten, kuvailua aina silloin tällöin. Vieraspostauksiakin voisi miettiä…

Mitä aiheita sinä toivoisit Aikaa pankista –blogin käsittelevän tulevan syksyn aikana?

Punkkeja ja perusparannustöitä

Poissa ollessani kehrääjäpunkit olivat tehneet hyökkäyksen tovitarhaan. Pahan hyökkäyksen. Nikotellen jouduin heittämään hyvästit muun muassa pavuille, avomaankurkulle, amppelikukille, isolle kasalle salaatteja ja yhdelle tomaateista. (Toisaalta Black Russian –tomaatti oli vähän kuin korvaukseksi roihahtanut yli kaksimetriseksi, ja satonäkymätkin ovat tomaattirintamalla vielä ihan lupaavia.)

Pienen surutyön merkeissä tässä on siis lomaltapaluuta joutunut viettämään.  Luopumistahan loman loppuun aina liittyy.  Huolettomuuden, ajattomuuden (vaiko sittenkin ajallisuuden?) illuusion lisäksi olen joutunut nyt luopumaan myös joistain kasvun unelmista, siis tämän satokauden osalta ainakin.

Mutta tämä vain vahvistaa kokemustani siitä, kuinka puutarha toden totta on kuin elämä pienoiskoossa.  Voidakseen hyvin se tarvitsee jatkuvaa huolenpitoa – mutta kaikesta vaalimisesta huolimatta aina tulee myös vastoinkäymisiä.  Niinpä tovitarhassakin oli vain raivattava tuhot pois, ja sitten uutta siementä multaan (optimistisesti, nythän on luvattu pitkään lämpimänä jatkuvaa syksyä). Nyt parvekkeen päiväohjelmaan kuuluvat myös jatkuvat suihkutteluoperaatiot uusien hyökkäysten torjumiseksi.

Muuten olen parina viime päivänä ahertanut Stadin Aikapankin hallintohommissa, nimittäin laskuttanut vuosittaisia jäsenmaksutoveja. Se ei ihan pieni puuha käsipelillä tehtäväksi olekaan, kun jäseniä on tällä hetkellä jo yli 850. (Jos siis mietit, kuka on käynyt tililläsi, niin minähän se;-)

Omanlaista puutarhanhoitoa tämäkin: monotonista, ei aina niin kivaa, mutta välttämätöntä. Asiat tarvitsevat ylläpitoa, huoltoa, perusparannustöitä. Voi toki pohtia, onko jäsenmaksu – 1 tovi vuodessa – aikapankissa tarpeen (tai vähintäänkin kritisoida rahatalouteen vivahtavaa maksu-sanaa). Itse ajattelen, että näin karttuva yhteisötili on myös kaikkien jäsenten yhteinen resurssi. Kuka tahansa jäsen voi ”ryhtyä aikapankkitoimihenkilöksi”, ja myös saada tovikorvauksen aikapankkiyhteisön hyväksi tekemästään työstä.

Huoltohommiin liittyy myös viimeisin oma aikapankkiostokseni.  Olin solmussa kotini laajakaistaviritysten kanssa, mutta Tuomo osasi onneksi selvittää tarvittavat yhteysosoitteet ja muut koodit näppärästi puhelimen välityksellä. Vältyin hermoja raastavalta jonotukselta ja setvinnältä ”palvelun”tarjoajan kanssa, mihin taatusti olisi tuhraantunut tolkuttomasti aikaa. Nyt homma hoitui tovissa, mutta oli toden totta useamman tovin (ja hyvin mahdollisesti useamman kymmenen euron) arvoinen!