Esittelyssä: Mikkelin Aikapankki

Suomalaisten aikapankkien esittelysarja jatkuu.  Oulun Aikapankin jälkeen on vuorossa Mikkeli.  Mikkelin Aikapankin puolesta kysymyksiin vastasi Hanna Moilanen.

Mikä on aikapankkinne syntyhistoria?

Mikkelin Aikapankki perustettiin maaliskuun lopussa 2011 eli olemme vasta toimintamme alkumetreillä. Vanhempien aikapankkien toiminnasta saatu tieto oli inspiroinut useita mikkeliläisiä tahoillaan. Tarvittiin kuitenkin henkilö viemään asiaa eteenpäin ja kokoamaan porukkaa yhteen. Tällä kertaa se olin minä.

Aikapankkitoiminta oli minulle tuttua vaihtopiirin nimellä vuosituhannen vaihteesta, jolloin pohdimme opiskelijaporukalla toiminnan käynnistämistä Kuopiossa. Sillä kertaa se kuitenkin jäi. Kaikilla oli riittämiin jo jotain muuta tekemistä ja itsekin olin valmistumisen kynnyksellä toinen jalka toisella paikkakunnalla.

Uusi kipinä syttyi kun tapasin Helsingin ja Jyväskylän aikapankkiaktiiveja Jyväskylässä helmikuussa 2011 Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivillä. Olen ollut järjestämässä Mikkelissä kuntalaiskeskustelujen sarjaa Pro Mikkeli kuntalaisliikkeen kanssa. Sovimme, että yksi illoista voidaan käyttää aikapankkiasioiden pohtimiseen.

Maaliskuussa noin parikymmentä ihmistä saapui paikalle avoimen kutsun pohjalta. Osa oli hyvin kiinnostuneita ja kertoi jo odotelleensa tämmöisen toiminnan alkamista myös Mikkelissä. Osa oli kriittisellä ja epäilevällä kannalla. Erityisesti viranomaisten suhtautuminen ja toisaalta luottamukseen liittyvät kysymykset askarruttivat epäilijöitä. Päätimme kuitenkin käynnistää toiminnan ja kokeilla, voisiko se toimia myös meillä Mikkelissä.

Miten aikapankkinne toimii tällä hetkellä?

Maaliskuun jälkeen toiminta on lähtenyt käyntiin pikkuhiljaa. Nyt meitä aikapankkilaisia on parisenkymmentä. Suurin osa jäsenistä on Mikkelin kaupunkialueelta eri kaupunginosista. Vaihtoja jäsenten kesken on tehty noin kymmenen. Tähän mennessä on vaihdettu mm. niskahartiahierontaa, ompelutyötä, tavaroiden siirtoa autolla ja puutarhatöitä. Kaikki ovat innokkaita antamaan apua, mutta sen vastaanottaminen tuntuu olevan isomman kynnyksen takana.

Yhteydenpitotavat eivät ole vielä vakiintuneet. Maaliskuisen kokouksen jälkeen olemme tavanneet kerran kahvilassa, jossa juttelimme toiminnan käynnistämisestä ja sovimme esimerkiksi CES-verkkotorin käyttöön ottamisesta. Huhtikuun aikana päivystin kolmena iltana kirjaston aulassa esittelemässä aikapankkitoimintaa ja neuvomassa verkkotorin käytössä.

Seuraava tapaaminen on erään aikapankin jäsenen mökillä kesän alussa. Ideoimme toiminnan kehittämistä ja tutustumme samalla toisiimme paremmin.

Lähetin hiljattain ensimmäisen ”jäsenkirjeen”, jossa ilmoitin seuraavasta tapaamisesta. Yhteydenpitoa hankaloittaa se, että kaikilla jäsenillä ja toiminnasta kiinnostuneilla ei ole sähköpostia tai he eivät käytä sitä aktiivisesti. Heille pyrin tiedottamaan asioista tekstiviestillä. Omaa esitettä olemme työstäneet kolmen hengen porukalla.

Yhteydenpidon ja muun toiminnan kannalta oleellista on se, miten ihmiset sitoutuvat ja innostuvat ottamaan vastuuta yhteisen toiminnan kehittämisestä. Henkilökohtaisesti toivon, että meillä voisi olla säännöllisesti tapaamisia, joissa ihmiset pääsevät tutustumaan toisiinsa myös nokakkain, jolloin vaihtojen tekeminen myöhemmin on luontevampaa ja helpompaa.

Miten kiinnostuneet saavat teihin yhteyden?

Mikkelin Aikapankkiin saa yhteyden sähköpostilla: mikkelin.aikapankki@gmail.com. Meillä on Facebookissa oma sivu, jota yritän päivittää silloin kun ehdin ja muistan. Olen myös antanut oman puhelinnumeroni aika moneen paikkaan. Muutamia puheluja ja yhteydenottoja sähköpostilla on tullutkin.

Meistä oli lyhyt juttu Etelä-Savon radiossa kun pohdimme toiminnan käynnistämistä. Mikkelin kaupunkilehti on kirjoittanut kolme lyhyttä juttua: toiminnan suunnittelusta, toiminnan aloittamisesta ja viimeisimmäksi verottajan suhtautumisesta.

Vero-jutussa Etelä-Savon verotoimiston päällikkö tulkitsi aikapankkitoiminnan veronalaiseksi. Meiltä aikapankkilaisilta ei pyydetty juttuun kommenttia.

Millaisia tulevaisuudensuunnitelmia/toiveita/pelkoja teillä on aikapankkinne suhteen?

Henkilökohtaisesti toivon, että Mikkelin Aikapankin toiminta kasvaa ja kehittyy. Toivon, että uudet ihmiset uskaltautuvat mukaan. Toivon, että saamme luotua selkeät tiedotus- ja yhteydenpitokäytännöt ja että saamme jaettua vastuun toiminnasta kestävällä tavalla useammille hartioille.

Osa kiinnostuneista aristelee tietokoneenkäyttöä. Pelkään, että osa ikäihmisistä kokee, että toiminta ei ole heitä varten tai että he jäävät syrjään toiminnasta. Yritän rohkaista heitä keskusteluissa mukaan ja painottaa, että ongelmaan on mahdollista löytää ratkaisu yhdessä. Odotan kuitenkin, että toiminnasta kiinnostuneet ihmiset ovat valmiita myös itse pohtimaan ratkaisua ongelmiksi kokemiinsa asioihin.

Toivon, että aikapankin toiminta saadaan laajennettua Mikkelissä myös yksilöiden ja yhdistysten välille. Ehkä myös kaupungin eri yksiköt voisivat olla kumppaneita kaukaisessa tulevaisuudessa. Kun saamme esitteet valmiiksi, ajatuksena olisi jakaa niitä eri puolilla kaupunkia. Olen ajatellut ottaa ensi syksynä yhteyttä oman kaupunginosani asukasyhdistykseen ja kysellä, voisinko tulla esittelemään toimintaa johonkin heidän tilaisuuteensa.

Verotusasiaan tulisi mielestäni saada kansallinen ja selkeä linjaus, jonka mukaan aikapankkitoiminta on verotonta toimintaa. Nyt vaikuttaa siltä, että eri puolilla maata tehdään erilaisia tulkintoja, mikä ei ole oikein kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta.

Mikä aikapankissa on parasta?  Mitä pitäisi kehittää?

Minua kiehtoo aikapankkitoiminnassa yhteisöllisyyden vahvistaminen. Vaikka toimintamme on vasta alussa, olen jo tavannut useita ihmisiä, joihin en ehkä muuten olisi törmännyt lainkaan. On kiinnostavaa seurata, miten luottamus alkaa kasvaa ihmisten välillä.

Toinen puhutteleva asia on aikapankkitoiminnan radikaalisti tasa-arvoinen lähtökohta. Ajatus siitä, että kaikki työ, josta on hyötyä ja apua jollekin toiselle on lähtökohtaisesti samanarvoista, haastaa totutun ajattelun.

Aikapankkitoiminnassa kaikki pääsevät sekä antajan että saajan rooliin. Se kertoo siitä, että meillä kaikilla on jotain annettavaa toisillemme. Toisaalta kenenkään ei tarvitse pärjätä yksin.

Useat jäsenet ovat kiittäneet järjestöbyrokratian puuttumista. Tekeminen saa olla reilusti toiminnan keskiössä kun energiaa ei kulu virallisten asioiden hoitamiseen.

Onko teillä muunlaisia sovelluksia aikapankista kuin yksittäisten ihmisten väliset vaihdot (yhteistyötä esim. jonkin järjestön, yhteisön, yrityksen tms. kanssa)?

Vielä ei ole laajempaa yhteistyötä. Toivon kuitenkin, että tulevaisuudessa saamme myös järjestöjä ja mahdollisesti myös kaupungin yksikköjä mukaan toimintaan.

Millaisia yhteyksiä teillä on ollut muiden aikapankkien kanssa? Kehitysideoita tai toiveita tämän suhteen?

Olen ollut yhteyksissä muutamiin suomalaisiin aikapankkeihin ja kuulostellut vinkkejä toiminnan käynnistämiseen. Erityisen paljon apua olemme saaneet Stadin Aikapankin Rubylta. Omassa porukassa olemme keskustelleet aikapankkien välisistä vaihdoista. Pari jäsenistä on jo laittanut tarjolle esimerkiksi majoitusta tai opastusta Mikkeliin tulijoille.

Suhtaudun myönteisesti aikapankkien väliseen yhteistyöhön esimerkiksi tiedottamisessa, ideoiden jakamisessa ja toki myös konkreettisissa vaihdoissa. Näen aikapankkitoiminnan ytimen paikallisuudessa ja paikallisyhteisön vahvistamisessa. Samalla voimme kuitenkin rakentaa laajempaa yhteisöä ja tunnetta, että emme ole tässä yksin.

(Sain Mikkelin Aikapankin vastaukset toukokuun loppupuolella, mutta pääsin itse postaamaan ne vasta nyt.  Mikkeliläiset ovat tervetulleita lisäämään tuoreempia kuulumisia jutun kommenttiosioon!)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s