Esittelyssä: Naapuriapu HOAS Kamppi

Aikapankki on väline, jota voi hyödyntää monin eri tavoin. Yksi esimerkki on Naapuriapu HOAS Kamppi, josta kertoo seuraavassa itsekin HOAS:lla asuva (ja aikapankeista gradun tehnyt) Iikka Lovio.

Mikä on aikapankkinne syntyhistoria?

Tämä idea pyöri mielessä jo syksyllä 2010. Ajattelin, että saisiko aikapankin rakennettua kahden kerrostalon varaan. Demos Helsingin pikkujouluissa kuulin alkavasta HOAS laboratorio -projektista, jossa pyritään kehittämään asukaslähtöisiä yhteisöllisyyteen ja energian säästöön liittyviä asumiskonsepteja HOASin kiinteistöissä. Siellä multa kysyttiin voisiko tää toimia meidän talossa. Sanoin etten tiedä, mutta kokeillaan.

Helmikuussa rupesin itsekseni selvittelemään minkälaisia teknisiä sovelluksia tilien hallintaan olisi tarjolla. Tässä vaiheessa mukaan tuli yksi naapuripariskunta. Tehtiin kirje kaikille naapureille, jaettiin jokaiseen asuntoon ja mentiin lenkkisaunoihin agitoimaan porukkaa perustamiskokoukseen. Suurin osa paikalle saapuneista oli sieltä lauteilta, mikä kertonee yleisemmästä trendistä vapaaehtoistyöhön osallistumisessa: henkilökohtainen kutsu on kirjettä tehokkaampi.

Maaliskuun lopussa oli perustamiskokous, johon HOAS sponssasi viiniä ja ruokaa. Ei kummempaa agendaa kuin naapureihin tutustuminen ja aikapankki-idean selventäminen. Tätä ennen en tuntenut yhtäkään nimeltä ja olen asunut tässä kaksi ja puoli vuotta.

Miten aikapankkinne toimii tällä hetkellä?

Jäseniä on noin 25, joista olen tavannut 20. Vaihtoja on tehty jonkin verran: tavaran kantamista, langattoman netin asentamista, pyörän korjausta ja ikkunan pesua.

Alueellinen kattavuus on tällä hetkellä 2 vierekkäistä kerrostaloa. Voisi ottaa kaksi HYY:n taloa mukaan tuosta vierestä. Potentiaalisia jäseniä on silloin maksimissaan noin 400-500. Tässä on se idea, että kaikki jäsenet asuvat riittävän lähellä toisiaan, jotta jokainen vaihtotarjous/pyyntö olisi maantieteellisen etäisyyden puolesta lähestyttävä.

Meillä on ollut kaksi tapaamista, pihakirpputori. Syksylle suunnitellaan kuohuviinitarjoilua uusille ja vanhoille asukkaille. Me lähdemme siitä oletuksesta, että kun ihmiset tuntevat toisensa nimeltä ja tapaavat kasvotusten, he vaihtavat todennäköisemmin. Tästä syystä olemme määritelleet nämä tapaamiset aikapankille tehdyksi työksi, josta palkitaan yhteisötililtä. Ilman näitä tapaamisia aikapankkia ei olisi. Näin pyrimme myös vähentämään sitä kynnystä, ettei kehtaa pyytää apua sen takia kun tili on vielä nollilla. Tähän mennessä asukkaat ovat vaihtaneet ja tehneet ylläpitotyötä yli 50 tuntia yhteensä: kokouksiin osallistumista, valmistelua, flaiereiden tekoa yms. Nämä luvut ovat myös tapa kertoa HOASille, että asukkaat tekevät muutakin kuin häiriköivät. 🙂

Meillä oli myös ihan spontaanisti syntyneet pääsiäisjuhlat yhden jäsenen asunnossa, jossa isäntä tarjosi intialaista ruokaa.

Jäsenten kanssa pidetään pääasiassa yhteyttä facebookin kautta. Vaihtopyyntöjä välitetään suljetun ryhmän kautta. Julkaistaan kuvia tapahtuneista vaihdoista ja kokouksista, jotta saadaan toiminnalle kasvot.  Me ei käytetä CES:a vaan kirjataan vaihdot toistaiseksi google docsissa olevaan excel-taulukkoon. Toistaiseksi tämä on ollut mutkaton tapa toimia, mutta tulevaisuudessa tarvitaan parempi sovellus.

Kun pohdimme sopivaa viestintätapaa, mietimme ”mitkä ovat meidän yhteisiä areenoita”. Totesimme, ettei kannata ottaa uutta nettisivua, koska sinne meneminen vaatii opettelua – siksi Facebook. Toinen valmis kanava oli lenkkisauna. Myös seuraavat viestintäkanavat ovat olleet käytössä: talon seinät, hissilaput, hoasin ryhmäsähköposti ja kotiin jaettavat laput. Mikään ei vedä vertoja kasvotusten tapahtuvalle viestinnälle.

Miten kiinnostuneet saavat teihin yhteyden?

Niille jotka ei ole vielä mukana tiedotetaan tapaamisista hissilapuilla. Tähän asti suurin osa on tullut  mukaan oikeiden kohtaamisen kautta ja näihin pitäisi panostaa jatkossakin kaikille jaettavien kirjeiden sijasta.

Millaisia tulevaisuudensuunnitelmia/toiveita/pelkoja teillä on aikapankkinne suhteen?

Pelkoja ei ole. Tämä joko lähtee toimimaan tai ei. Jos haluaa elää yhteisöllisesti sen eteen pitää tehdä töitä, mutta sille pitää olla myös aito perusta. Asukkaiden vaihtuvuus voi olla haaste. Myös keskustan läheisyys saattaa vaikuttaa siihen, että kotona vietetään vähemmän aikaa, jolloin elämässä on vähemmän sijaa tällaiselle naapuriyhteisöllisyydelle. Yleisestikin ottaen jokainen opiskelija naapureineen on enemmän tai vähemmän asumisurallaan läpikulkumatkalla. Mahdollisesti tästä syystä naapuriin tutustuminen ei ole elämän ykkösprioriteetti.

Unohtumattomin/hassuin/omituisin vaihtokokemus (tai muu erikoinen aikapankkisattumus, jonka haluat jakaa)?

Hyvä mieli tuli, kun yksi jo pois muuttanut naapuri sanoi laittavansa aikapankin pystyyn seuraavassa kodissaan. Pitää osata iloita pienistä, se olen lyhyessä ajassa oppinut. Ja muistaa se, että yksi vaihto johtaa todennäköisesti aina toiseen. Lisäksi ole aidosti todella iloinen siitä, että lähellä asuu mukavaa porukkaa ja että pihalla törmää nykyjään tuttuihin.

Mikä aikapankissa on parasta?  Mitä pitäisi kehittää?

Parasta on ollut se, että tämä on parantanut naapurisuhteita siinä mielessä, että tavaran lainaaminen on lisääntynyt, kun naapurit ovat tulleet tutuiksi. Parasta on myös se, ettei varmaankaan tule sellaista päivää, jolloin ei ole mitään opittavaa aikapankin pyörittämisessä. Jokainen aikapankki on erilainen. Kaikki hyvä ideat ovat tulleet jonkun sivulauseessa ja joku toinen innostuu niistä. Se kertoo hyvin siitä, kuinka jokainen voi olla omilla kyvyillään arvokas yhteisön jäsen.

Pitää pysyä avoimena sen suhteen, mikä juttu voisi toimia tässä kontekstissa. Pitäisi koodata vaihtojen kirjaamiseen soveltuva ohjelma, johon voi kirjautua facebook-tunnuksilla. Sen pitäisi huomioida myös HOASin muuttosykli.

Meillä on HOAS ja Demos Helsinki tsemppaa myös, koska tämä on osa tutkimusprojektia. Hoasin kanssa on sellaista vastavuoroisuutta, että ne tulostaa meille esitteitä ja ovat kiinnostuneita meidän touhuista.

Mitä muuta haluaisit välittää Aikaa pankista –blogin lukijoille ja muille aikapankkitoiminnasta kiinnostuneille?

Tämä englantilaisen kollegan viisaus yhteisötilin käytöstä aikapankissa, eli se, mikä luokitellaan yhteisön hyväksi tehtäväksi ylläpitotyöksi, on mielestäni todella hyvä:

”Basically, to make time banking interesting and lively you need a variety of creative ways for members to earn and spend their credits! This can be worked out by yourself or, better, with the members ’co-producing’ the activities of the time bank. It is better to work these things out with the members so that they have a sense of ownership and democracy, and are accountable for making it work.”

Advertisement

iPad ikapankista?

Palveluiden ohella myös pienimuotoinen käytetyn tavaran vaihto toveja vastaan on toistaiseksi ollut mahdollista ainakin Stadin Aikapankissa.  Asialla on sekä puoltajansa että vastustajansa.  Monet kokevat, että on kätevää ja mukavaa, kun tutunhenkisten ihmisten kanssa voi muiden vaihtojen ohella laittaa myös itselle tarpeettomaksi käyneet tavarat kiertoon. Toisten mielestä aikapankki pitäisi rajata selkeästi vain palveluiden vaihtoon ja ohjata tavaranvaihto esimerkiksi Netcyclerin kaltaisille kierrätysfoorumeille.

Oma tovitarhani ei koskaan olisi toteutunut, ellei myös taimia olisi ollut mahdollista hankkia toveja vastaan. Taimethan eivät sinänsä tavaraa olekaan, ja kyllä niiden kasvattamiseen ja koulimiseen on tarvittu nimenomaan toisen ihmisen työtä ja vaivannäköä. (Tavaroiden, taimien ja ylipäätään palveluiden hinnoittelu aikapankissa on asia, joka vaatii oman postauksensa. Palaan asiaan tuonnempana.)

Itse olen pitkin kevättä ja kesää tietoisesti pyrkinyt kyseenalaistamaan kulutustottumuksiani ja välttämään ylimääräisiä hankintoja. Minulle aikapankki on myös kohtuullistamisen väline ja rahariippuvuuden vähentäjä. Olen pitänyt pienimuotoisia ostolakkoja ja hankintaharkinta-kampanjoita ilman suurempia tuskia, mutta nyt olen hieman ristiriitaisessa tilanteessa perheen nuoriso-osaston suhteen.

Olin jo viime talvena käynnistänyt ala-astetta lopettelevan poikani kanssa kouluahkerointiin kannustavan ”iPad-haasteen”. Hän säästäisi koulutsemppi- rahaa iPadiin, ja minä lupauduin lisäämään yhteiskassaan puolet lisää, euron jokaisesta hänen säästämästään eurosta. Vaikka koulun loppumisen häämöttäessä itseäni entistä vähemmän houkutti ajatus rahan hassauksesta moiseen turhakkeeseen, en sentään voisi peruuttaa yhdessä sovittua hanketta nyt kun tarvittavat rahat alkavat olla kasassa.

Mutta voisinko tässäkin jotenkin käyttää aikapankkia hyväksi?

En tietenkään kuvittele tai haluaisi, että aikapankista voisi hankkia viihde-elektroniikkaa.  Mutta miksen käyttäisi aikapankkiin kertynyttä osaamista ja kokemusta apuna puntaroidessani mitä tällaisen hintavan laitteen hankinnassa kannattaa huomioida.  Laitoin verkkotorille ilmoituksen asiasta, ja pian sainkin hyödyllisiä neuvoja sekä eri malleista että käytettyjen laitteitten parhaista markkinapaikoista.

Aikapankki voi auttaa luopumaan turhasta (tavarasta), se voi auttaa tarpeiden uudelleen määrittelyssä – miksei se voisi olla apuna myös harkitumpien ostopäätösten teossa?

Esittelyssä: Mikkelin Aikapankki

Suomalaisten aikapankkien esittelysarja jatkuu.  Oulun Aikapankin jälkeen on vuorossa Mikkeli.  Mikkelin Aikapankin puolesta kysymyksiin vastasi Hanna Moilanen.

Mikä on aikapankkinne syntyhistoria?

Mikkelin Aikapankki perustettiin maaliskuun lopussa 2011 eli olemme vasta toimintamme alkumetreillä. Vanhempien aikapankkien toiminnasta saatu tieto oli inspiroinut useita mikkeliläisiä tahoillaan. Tarvittiin kuitenkin henkilö viemään asiaa eteenpäin ja kokoamaan porukkaa yhteen. Tällä kertaa se olin minä.

Aikapankkitoiminta oli minulle tuttua vaihtopiirin nimellä vuosituhannen vaihteesta, jolloin pohdimme opiskelijaporukalla toiminnan käynnistämistä Kuopiossa. Sillä kertaa se kuitenkin jäi. Kaikilla oli riittämiin jo jotain muuta tekemistä ja itsekin olin valmistumisen kynnyksellä toinen jalka toisella paikkakunnalla.

Uusi kipinä syttyi kun tapasin Helsingin ja Jyväskylän aikapankkiaktiiveja Jyväskylässä helmikuussa 2011 Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivillä. Olen ollut järjestämässä Mikkelissä kuntalaiskeskustelujen sarjaa Pro Mikkeli kuntalaisliikkeen kanssa. Sovimme, että yksi illoista voidaan käyttää aikapankkiasioiden pohtimiseen.

Maaliskuussa noin parikymmentä ihmistä saapui paikalle avoimen kutsun pohjalta. Osa oli hyvin kiinnostuneita ja kertoi jo odotelleensa tämmöisen toiminnan alkamista myös Mikkelissä. Osa oli kriittisellä ja epäilevällä kannalla. Erityisesti viranomaisten suhtautuminen ja toisaalta luottamukseen liittyvät kysymykset askarruttivat epäilijöitä. Päätimme kuitenkin käynnistää toiminnan ja kokeilla, voisiko se toimia myös meillä Mikkelissä.

Miten aikapankkinne toimii tällä hetkellä?

Maaliskuun jälkeen toiminta on lähtenyt käyntiin pikkuhiljaa. Nyt meitä aikapankkilaisia on parisenkymmentä. Suurin osa jäsenistä on Mikkelin kaupunkialueelta eri kaupunginosista. Vaihtoja jäsenten kesken on tehty noin kymmenen. Tähän mennessä on vaihdettu mm. niskahartiahierontaa, ompelutyötä, tavaroiden siirtoa autolla ja puutarhatöitä. Kaikki ovat innokkaita antamaan apua, mutta sen vastaanottaminen tuntuu olevan isomman kynnyksen takana.

Yhteydenpitotavat eivät ole vielä vakiintuneet. Maaliskuisen kokouksen jälkeen olemme tavanneet kerran kahvilassa, jossa juttelimme toiminnan käynnistämisestä ja sovimme esimerkiksi CES-verkkotorin käyttöön ottamisesta. Huhtikuun aikana päivystin kolmena iltana kirjaston aulassa esittelemässä aikapankkitoimintaa ja neuvomassa verkkotorin käytössä.

Seuraava tapaaminen on erään aikapankin jäsenen mökillä kesän alussa. Ideoimme toiminnan kehittämistä ja tutustumme samalla toisiimme paremmin.

Lähetin hiljattain ensimmäisen ”jäsenkirjeen”, jossa ilmoitin seuraavasta tapaamisesta. Yhteydenpitoa hankaloittaa se, että kaikilla jäsenillä ja toiminnasta kiinnostuneilla ei ole sähköpostia tai he eivät käytä sitä aktiivisesti. Heille pyrin tiedottamaan asioista tekstiviestillä. Omaa esitettä olemme työstäneet kolmen hengen porukalla.

Yhteydenpidon ja muun toiminnan kannalta oleellista on se, miten ihmiset sitoutuvat ja innostuvat ottamaan vastuuta yhteisen toiminnan kehittämisestä. Henkilökohtaisesti toivon, että meillä voisi olla säännöllisesti tapaamisia, joissa ihmiset pääsevät tutustumaan toisiinsa myös nokakkain, jolloin vaihtojen tekeminen myöhemmin on luontevampaa ja helpompaa.

Miten kiinnostuneet saavat teihin yhteyden?

Mikkelin Aikapankkiin saa yhteyden sähköpostilla: mikkelin.aikapankki@gmail.com. Meillä on Facebookissa oma sivu, jota yritän päivittää silloin kun ehdin ja muistan. Olen myös antanut oman puhelinnumeroni aika moneen paikkaan. Muutamia puheluja ja yhteydenottoja sähköpostilla on tullutkin.

Meistä oli lyhyt juttu Etelä-Savon radiossa kun pohdimme toiminnan käynnistämistä. Mikkelin kaupunkilehti on kirjoittanut kolme lyhyttä juttua: toiminnan suunnittelusta, toiminnan aloittamisesta ja viimeisimmäksi verottajan suhtautumisesta.

Vero-jutussa Etelä-Savon verotoimiston päällikkö tulkitsi aikapankkitoiminnan veronalaiseksi. Meiltä aikapankkilaisilta ei pyydetty juttuun kommenttia.

Millaisia tulevaisuudensuunnitelmia/toiveita/pelkoja teillä on aikapankkinne suhteen?

Henkilökohtaisesti toivon, että Mikkelin Aikapankin toiminta kasvaa ja kehittyy. Toivon, että uudet ihmiset uskaltautuvat mukaan. Toivon, että saamme luotua selkeät tiedotus- ja yhteydenpitokäytännöt ja että saamme jaettua vastuun toiminnasta kestävällä tavalla useammille hartioille.

Osa kiinnostuneista aristelee tietokoneenkäyttöä. Pelkään, että osa ikäihmisistä kokee, että toiminta ei ole heitä varten tai että he jäävät syrjään toiminnasta. Yritän rohkaista heitä keskusteluissa mukaan ja painottaa, että ongelmaan on mahdollista löytää ratkaisu yhdessä. Odotan kuitenkin, että toiminnasta kiinnostuneet ihmiset ovat valmiita myös itse pohtimaan ratkaisua ongelmiksi kokemiinsa asioihin.

Toivon, että aikapankin toiminta saadaan laajennettua Mikkelissä myös yksilöiden ja yhdistysten välille. Ehkä myös kaupungin eri yksiköt voisivat olla kumppaneita kaukaisessa tulevaisuudessa. Kun saamme esitteet valmiiksi, ajatuksena olisi jakaa niitä eri puolilla kaupunkia. Olen ajatellut ottaa ensi syksynä yhteyttä oman kaupunginosani asukasyhdistykseen ja kysellä, voisinko tulla esittelemään toimintaa johonkin heidän tilaisuuteensa.

Verotusasiaan tulisi mielestäni saada kansallinen ja selkeä linjaus, jonka mukaan aikapankkitoiminta on verotonta toimintaa. Nyt vaikuttaa siltä, että eri puolilla maata tehdään erilaisia tulkintoja, mikä ei ole oikein kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta.

Mikä aikapankissa on parasta?  Mitä pitäisi kehittää?

Minua kiehtoo aikapankkitoiminnassa yhteisöllisyyden vahvistaminen. Vaikka toimintamme on vasta alussa, olen jo tavannut useita ihmisiä, joihin en ehkä muuten olisi törmännyt lainkaan. On kiinnostavaa seurata, miten luottamus alkaa kasvaa ihmisten välillä.

Toinen puhutteleva asia on aikapankkitoiminnan radikaalisti tasa-arvoinen lähtökohta. Ajatus siitä, että kaikki työ, josta on hyötyä ja apua jollekin toiselle on lähtökohtaisesti samanarvoista, haastaa totutun ajattelun.

Aikapankkitoiminnassa kaikki pääsevät sekä antajan että saajan rooliin. Se kertoo siitä, että meillä kaikilla on jotain annettavaa toisillemme. Toisaalta kenenkään ei tarvitse pärjätä yksin.

Useat jäsenet ovat kiittäneet järjestöbyrokratian puuttumista. Tekeminen saa olla reilusti toiminnan keskiössä kun energiaa ei kulu virallisten asioiden hoitamiseen.

Onko teillä muunlaisia sovelluksia aikapankista kuin yksittäisten ihmisten väliset vaihdot (yhteistyötä esim. jonkin järjestön, yhteisön, yrityksen tms. kanssa)?

Vielä ei ole laajempaa yhteistyötä. Toivon kuitenkin, että tulevaisuudessa saamme myös järjestöjä ja mahdollisesti myös kaupungin yksikköjä mukaan toimintaan.

Millaisia yhteyksiä teillä on ollut muiden aikapankkien kanssa? Kehitysideoita tai toiveita tämän suhteen?

Olen ollut yhteyksissä muutamiin suomalaisiin aikapankkeihin ja kuulostellut vinkkejä toiminnan käynnistämiseen. Erityisen paljon apua olemme saaneet Stadin Aikapankin Rubylta. Omassa porukassa olemme keskustelleet aikapankkien välisistä vaihdoista. Pari jäsenistä on jo laittanut tarjolle esimerkiksi majoitusta tai opastusta Mikkeliin tulijoille.

Suhtaudun myönteisesti aikapankkien väliseen yhteistyöhön esimerkiksi tiedottamisessa, ideoiden jakamisessa ja toki myös konkreettisissa vaihdoissa. Näen aikapankkitoiminnan ytimen paikallisuudessa ja paikallisyhteisön vahvistamisessa. Samalla voimme kuitenkin rakentaa laajempaa yhteisöä ja tunnetta, että emme ole tässä yksin.

(Sain Mikkelin Aikapankin vastaukset toukokuun loppupuolella, mutta pääsin itse postaamaan ne vasta nyt.  Mikkeliläiset ovat tervetulleita lisäämään tuoreempia kuulumisia jutun kommenttiosioon!)

Aikapankkishoppailua

Nyt kun tovitarhassani alkaa olla likimain kaikkea, mitä sinne kasvuvaran huomioiden voi mahtua, on aikaa miettiä mitä muuta aikapankista voisikaan saada.  En ole koskaan kuulunut niihin, joille kaupoissa kiertely ja heräteostokset tuottaisivat erityistä iloa tai lohdutusta, mutta aikapankki tuo uuden näkökulman myös shoppailun mahdollisuuksiin. Kun on aikaa ja asenne kohdallaan, niin miksei aikapankista hankkisi joskus jotain ihan vain siitä ilosta, että se on mahdollista…

Jos vaikka opettelisi jonkin aivan uuden taidon, esimerkiksi soittamaan jotain instrumenttia? Stadin Aikapankin kautta pääsisi harjoittelemaan ainakin kitaran, rumpujen, harmonikan, klarinetin, saksofonin ja tinapillin soiton alkeita.

Ja kieliähän ei koskaan osaa liikaa. Aikapankin kielikoulussa voisi vetreyttää vanhaa tai hankkia aivan uuden kielitaidon. Tarjolla on muun muassa italian, venäjän, saksan, ranskan, ruotsin, espanjan, tšekin, arabian ja somalin yksityisopetusta – ja aika usein vieläpä syntyperäisen puhujan ohjauksessa. Lisäksi oppituntien ajankohdat ja ”kurssipaikat” ovat joustavasti sovittavissa ja yhdisteltävissä muihin aktiviteetteihin.  Esimerkiksi Tomas tarjoaa äidinkielensä tšekin opetuksen ohella myös mahdollisuutta päästä harjoittelemaan kallio- tai seinäkiipeilyä lainavarusteilla.  Kiehtova ajatus, mutta ehkä seinäkiipeily tšekiksi olisi kuitenkin turhan vaativa yhdistelmä.

Alkukesän vehreys houkuttaa luontoon liikkumaan. Aikapankista saisin seurakseni luonnonkasvien tunnistuksen taitavan oppaan, asiantuntijaopastusta linturetkelle tai kalastamaan (kalojen tunnistuksen ja käsittelyn opastus samaan hintaan), vaellusseuraa Nuuksion luonnonpuistoon (puuttuvat retkeilyvälineetkin voisi lainata aikapankista), tai myöhemmin kesällä marjastus- ja sienestysseuraa. Myös purjehduksen opetusta olisi tarjolla, vene tosin täytyisi tässä tapauksessa löytää aikapankin ulkopuolelta.

Voisi myös yhdistää huvin ja hyödyn.  Osallistumalla hiljattain Stadin Aikapankkiin liittyneen Herttoniemen ruokaosuuskunnan peltotalkoisiin, saisi itselleen paitsi viljelyopastusta, myös option lunastaa pellon antimia toveja vastaan, jos satoa kertyy yli ruokapiiriläisten tarpeen.

Mutta ehkä haluaisinkin ennemmin jonkinlaista hemmottelua?  Verkkotorin Keho ja mieli –osastolla on toden totta valinnanvaraa: löytyy käsi-, kasvo- ja kokovartalohierontaa, intialaista päähierontaa, akupunktiota, shiatsua, vyöhyketerapiaa, akupainantaa, jalkahemmottelua aloe vera –tuotteilla, rakenteellista hoitoa, bemer-hoitoa, breema-hoitoa (mitä ikinä lienevätkään; tovillahan se selviäisi).  Tarjolla on myös logoterapiaa, NLP:n perusteita, luonnollisen läsnäolon harjoittelua, meditaation alkeita, buddhalaisen mietiskelyn opetusta, astrologisia tulkintoja syntymäkartoista sekä tarot-ennustuksia, reiki-hoitoa, healingia, intuitiivista energiahoitoa, kehotietoisuuden lisäämistä, enkeliterapiaa…

Jos kuitenkin jotain vähän fyysisempää?  Sitäkin löytyy: esimerkiksi joogaa tai taiji- ja qigong-opetusta. Aikapankista saisi myös lenkkiseuraa, yksilöllisesti laaditun kotijumppaohjelman tai vaikka personal trainerin.  Kuntonyrkkeilyn ja savaten opastustakin on tarjolla, kuin myös intuitiivista itsepuolustusta.

Itsepuolustuksesta tulikin mieleeni, että tilinihän on entistäkin reilummin miinuksella – kuinka edes kehtaan haaveilla uusista hankinnoista?!

Vaan aikapankissapa kehtaan,  ja   suorastaan tuhlailevasti ihastelen kaikkea tätä erilaisten taitojen ja niitä jakamaan valmiiden ihmisten kirjoa!  Ehkäpä kehitänkin vastaanottamisen ja pyytämisen kykyäni seuraavaksi jollain mahdollisimman ”ylimääräisellä” tarpeella – lähden vaikka opiskelemaan kepinpyörityksen alkeita tai veitsenheittoa…